3º 2008

Anuncio
3º
2008
Tu'un savi Yuku Ñu'un xi'in Ñu'un Ndivi Lo'o Ñuu Kuachi • Mixteco de la Montaña y de la Costa Chica de Guerrero
Ña kúu ta yíyo yatin xi'in tu'un savi
Vivencias y sucesos cercanos en lengua mixteca
Portada-Mixteco-3o.indd 1
5/11/08 20:16:08
3º
2008
Tu'un savi Yuku Ñu'un xi'in Ñu'un Ndivi Lo'o Ñuu Kuachi • Mixteco de la Montaña y de la Costa Chica de Guerrero
Ña kúu ta yíyo yatin xi'in tu'un savi
Vivencias y sucesos cercanos en lengua mixteca
Mixteco3ULTIMO.indd 1
5/11/08 20:05:11
Ña kúu ta yíyo yatin xi'in tu'un savi (Vivencias y sucesos cercanos en lengua mixteca) fue elaborado por la Dirección General de
Educación Indígena, perteneciente a la Subsecretaría de Educación Básica de la Secretaría de Educación Pública.
La
agradece la participación de los responsables de educación indígena en las entidades, jefes de departamento, jefes
de zona, supervisores escolares, integrantes de mesas técnicas y de comisiones dictaminadoras; de directores, docentes y
autoridades administrativas; y, especialmente, de los padres y las madres de los niños y las niñas indígenas, a quienes va
dirigido este libro.
Secretaria de Educación Pública
Josefina Vázquez Mota
Subsecretario de Educación Básica
José Fernando González Sánchez
Directora General de Educación Indígena
Rosalinda Morales Garza
Edición
Dirección de Apoyos Educativos
Coordinación editorial
Marco Julio Linares
Guadalupe Ambriz Rivera
Cuidado de la edición
Laura Espinosa Carsolio y Claudio Núñez Narváez
en trámite
Primera edición, 2008
Impreso en México
Distribución gratuita/Prohibida su venta
D. R. © Secretaría de Educación Pública, 2008
Argentina, núm. 28, Centro,
06020, México, D. F.
Mixteco3ULTIMO.indd 2
Diagramación
Blanca Rodríguez Rodríguez
Texto de la presentación en español
Alejandro Torrecillas G.
Director de Educación Indígena del estado de Guerrero
Antonio Villegas Cruz
Coordinador del proyecto en el estado de Guerrero
Eusebio Godínez Morales
Asesoría lingüística
Vicente Paulino Casiano Franco
Alonso Solano González
Comisión dictaminadora para la selección de los textos en
lengua mixteca
Vicente Paulino Casiano Franco
Reymundo S. Villano Maldonado
Plautila Isabel González Guzmán
Agustín Calixto Candia
Martina Gálvez Salazar
Leonardo Constancio Dolores
Angelina Reyes Galindo
Natalia Saavedra Castro
Hermelindo Candia Solano
Mesa técnica
Marcelino Moreno Vitervo
Bruno Aguilar Torres
Emilio Maldonado Vitervo
Validación de los textos en lengua mixteca
Alonso Solano González
Reymundo S. Villano Maldonado
Reconocimiento especial al trabajo de Manuel Monroy García, quien con sus ilustraciones para portada e interiores pintó
color a las palabras de las niñas y los niños, autores del presente libro.
5/11/08 20:05:14
Yikun tu'un kumi tutu
Índice
Ña ká'an ka'no xa'a tutu yo'o ...................................5
Presentación ...............................................................7
Tu'un ka'an ndoso / Poesía ...............................................9
Yita ndi'i ...................................................................11
Kaa ...........................................................................11
Ñá sína'an ndi'i ........................................................12
Yita kua'a .................................................................12
Nami ........................................................................13
Na kuachi ka'vi ........................................................13
Ndee ní kusii ñini-i..................................................14
Ñá lo'o nduvi ...........................................................14
Tu'un ka'an ndaa / Copla ...............................................15
Siki / Chiste
Ña ndo'o ta sána'an .................................................16
Ña ndo'o chitun ......................................................17
Ña ndo'o ñii tiaa ......................................................17
Te Lalito xi'in ta kuee ..............................................18
Tu'un na náki'in va'a xini / Refrán .................................19
Tu'un ndatu'un / Carta ...................................................21
Tu'un ndátu'un nísaá kaa / Descripción
Ñá Martina ..............................................................23
Ñuu Yuku Siyi'vi .....................................................24
Te lulu xi'in saa ........................................................24
Mixteco3ULTIMO.indd 3
Tu'un ndatu'un xa'a na kuu / Narración
Ta ndíkuatu .............................................................25
Na taxi yichi / Receta ......................................................26
Taya'a ndima ...........................................................26
Ña táxi yichi nuu yo / Instructivo
Yita tnii ....................................................................27
Ñunu nda'a ..............................................................27
Yuvi ..........................................................................28
Kisi............................................................................28
Tu'un yata ndákani / Leyenda
Ñá ndixaku ..............................................................29
Ñuu Ko'yo ................................................................29
Ño'on........................................................................30
Tu'un un kúndaa va'a xa'a / Mito
Na xi'i .......................................................................31
Sikun yu'u ................................................................31
Uni ná si'i nduvi ......................................................32
Ta nixiyo ndiki ........................................................32
Mini yoo ..................................................................33
Ta kíni yisu ..............................................................34
Nuu natava na ña yíyo / Representación teatral
Ñá Catalina xi'in se'e ñá ta Simón .........................35
Kini xi'in ta lo'o .......................................................36
Tu'un ña un kundaa ñini / Glosario ...............................37
5/11/08 20:05:16
Mixteco3ULTIMO.indd 4
5/11/08 20:05:16
Ña ká'an ka'no xa'a tutu yo'o
Ndiki kachi un xi'in kivi ña tu'un savi. Ndiki kachi un xi'in ñuu naa ña tu'un
savi. A un vasa kundaa ñini un kivi k·'an un tu'un mií un, chi ndivi
kúu ña luvi ní ye'e ta ñuu naa luvi ní kaa ta kútaxin yaa ña yo'o kúu
kivi k·'an un tu'un mií un, ndaa ta'an k·'an na ve'e un yiva si'i un, xii,
xitan, ta na yiva si'i na xii xitan, ta ndaa ta'an na kúu ta'an tu'un un
xi'in tu'un na k·n, ta k·xin ta ndeé kaa na koo tachi un…
Ña kan kuni ndi kukumii un tutu yo'o, ta nika'yi ña xi'in tu'un savi ña
k·'an un ndiki nani ñu'un, tikuii, tachi, yoo ndi'i ña yo'o ndaya'vi, chi
luvi ní ye'e ña ta tikuii nd·sa vixin ta va'a ní kaa ña ndii koo tachi.
Ña ve'e chiñu Ñuu Ko'yo ña Dirección General de Educación Indígena,
kasava'a ndi tutu yo'o ta sinakuta'an ndi ña xi'in ña ke'e un, ña ke'e
na vali ta'an un, na s·na'an yo'o, na yiva si'i un ta na ñuu un; kuni
ndi k·'vi un ña, ta kusii ñini ndo kuni ndo ña xi'in na ta'an un, ta na
ve'e un, ta sa· ndúku ndi nuu un, ña naki'in va'a un ña xini na na'no
ñuu un, ña kasava'a un ña ndatu'un un, xa'a chiño xini un ké'e un ñuu
un, ta ndatu'un ña xani ñini un. Xi'in tutu k·'an yo xa'an yo'o kuni
ndi, nataxi ndi ñinka tutu nda'a un nuu nika'yi tu'un savi k·'an un chi
ka'·n ndi, ñii, ñii ka'an na Ñuu Ko'yo, xa kumi ña ñii, ñii nuu taku,
ña un koo kumi sava ka tu'un, ña ka'an yo xa'a ñinka ña'an. A xani
ñini un ña unkoo ka ña kuii a ña kua'a a ña ndi'i.
Nd·a taku kukuu ña yuku x·xi kiti, yitun, nii, tinduyu kua'a ñini, a
tikuii mini ndika a xani ñini un ta ñii kama kuti un koo ka taku ta sa·
ñii kunda'ya un koo ka taku. Ta sa· lo'o kundo'o yo, ta na s·ndi'i yo
xa'a tu'un yo ña k·'an na Ñuu Ko'yo ta ña k·'an na ñinka ñuu yivi.
Ña kan kuva'a tutu yo'o, kua'a ní taku kumi na'na nuu ña, ta kua'a ka
taku kumi tu'un savi k·'an un, ña kusii nini un kuni un ña ta sikutu
un nduchu nuu un, ta sa· ña xini so'o un xi'in taku kúmi tu'un un;
ña un ndaño'on tu'un un, ña un ndaño'on tachi ña ta taku n·
ka'yi, ña kivi k·'an na ña… Ñii tu'un kúu ña, ña kutaku ña, ña kuvi
s·na'an yo na ñani ta'an yo, ndíki k·'an sava tu'un Ñuu Ko'yo
kivi ña; chi ndi'i yo xini ñu'un kundaa ñini, ndaa ña taku ndi'i kúu ña,
ña vixin va'a, ta ndaa ña ndi'i kúu ña kuii va'a ta ndaa ña ndi'i ndaa
va'a ka ye'e.
Ña kan kua'a ní ña ndatu'un s·naki'in ta'an yo kua'an nuu tutu lo'o
yo'o, nika'yi ña xi'in tu'un savi, tu'un k·'an na ñuu savi nuu yíyo un, chi
na Ñuu Ko'yo kúu ndi'i yo, ta tu'un yo xi'in ñuu yo kúu ña.
K·'an ndi xi'in un, ka'vi ta kusii nini un xi'in tutu lo'o yo'o, chi xi'in
ñii ña kúsii ñini kuva'a ña, ta nika'yi ña xi'in tu'un yata ña xi ndatu'un
xii xita un xi'in ñu'un, naka'an un ta s·na'an un ndi'i ña kúu ndi
ñani ta'an un, na k·'an ñinka tu'un Ñuu Ko'yo, ña kuvi ta'an, s·kua'a
ndi ndatu'un ndi xi'in yoo ta xi'in ñu'un… ña kuvi sakua'an ndi ndiki
ka'an ndi kivi tutu kuiko ka'vi “libro”…, ta ndiki kachi yo xi'in na xini
ta'an xi'in yo “amigo”, ta'an kúu ndi'i nuu tu'un Ñuu Ko'yo.
5
Mixteco3ULTIMO.indd 5
5/11/08 20:05:19
Mixteco3ULTIMO.indd 6
5/11/08 20:05:19
Presentación
%Cómo se dice “día” en tu lengua? %Cómo se dice “noche” en tu idioma?
%No has sentido que cuando lo dices en tu propia lengua el día es m·s
brillante y las noches m·s calmadas y bonitas? Esto pasa porque si lo
expresas en tu propia lengua es como si tus pap·s y sus pap·s, y los
abuelos de sus abuelos, y todos tus amigos lo dijeran junto contigo, y
entonces es como si sus voces se juntaran con la tuya y las palabras se
oyeran m·s fuertes y m·s claras…
Por eso hemos querido que tengas este libro, que est· escrito con las
palabras que se usan en tu lengua para llamar “sol” al sol, “agua” al
agua, “aire” al aire y “luna” a la luna, para que esos astros brillen m·s,
el agua refresque m·s y el aire sea m·s claro.
En la Dirección General de Educación Indígena hemos elaborado este
libro, en el que participaste tú, también tus compañeros, tus profesores,
tus pap·s y las personas de tu comunidad; deseamos que lo leas y lo
disfrutes con tus amigos y tu familia; al mismo tiempo, te invitamos
a recopilar los saberes de tus mayores, a crear tus propias narraciones, a
que nos cuentes lo que haces en tu comunidad y a compartir tus sueños.
Con ese material nos gustaría poder entregarte otro libro pensado y
escrito en tu propio idioma, porque creemos que cada lengua que se
habla en cada región de México es como un color distinto, que no existe
en ninguna otra lengua, para nombrar las cosas. %Te imaginas que de
pronto ya no existiera el verde? %O el rojo? %O el azul? %De qué colores
serían el pasto, los ·rboles, la sangre, las sandías o el agua del mar?
%Te imaginas si de pronto no existieran los colores y todo se viera igual,
sin color? ¡Pues algo así es lo que pasaría si se olvida cualquiera de las
lenguas que se hablan en México y en el mundo!
Por eso hemos hecho este libro, lleno del color de los dibujos y m·s
lleno del color de las palabras de tu lengua, para que los disfrutes y
te llenes los ojos y los oídos con los matices que hay en tu idioma; para
que no se pierdan, para que no se olviden los sonidos y los colores que
sabe pintar cuando alguien lo habla… En una palabra, para que sigan
vivos y podamos enseñarnos, unos a otros como hermanos, cómo se
dicen las cosas en cada lengua de México; porque todos necesitamos
saber cu·l es el azul m·s fresco y cu·l es el azul m·s verdoso, y cu·l el
azul m·s caribeño.
Por eso hemos recogido muchos relatos en este librito, escritos con las
palabras de tu lengua, el idioma de tu región, que también, por ser todos
mexicanos, son nuestro idioma y nuestra región.
Te invitamos a que leas y disfrutes este librito, que fue hecho con
mucho cariño, y est· escrito con las mismas viejas palabras con las
que tus abuelos le platicaban al sol, para que las recuerdes, y para que
nos las enseñes a nosotros tus hermanos, que hablamos otras lenguas
mexicanas, a ver si así también aprendemos a platicar con la luna y con
el sol… Para aprender cómo se dice “libro”…, y cómo se dice “amigo”,
en todas las lenguas de México.
7
Mixteco3ULTIMO.indd 7
5/11/08 20:05:22
Mixteco3ULTIMO.indd 8
5/11/08 20:05:26
Tu'un ka'an ndoso
Poesía
Ovi saa, va'a ní nd·chi ri,
Yuku yíyo ñii tuxa lo'o,
kachi kúu sii ní ñini saa yo'o
ndivi ní xíka tachi nda'a nu;
ña xíniso'o ri, k·'an ñii ti'vi
ta tuxa lo'o níkúu i,
na kuali ve'e nuu s·kua'a.
ta kindoo i nuu kandichi tuxa lo'o.
Hermelindo Candia Solano
ATP de la jefatura 21
Ayutla de los Libres, Guerrero
Flora Vivar Beltrán
ATP de la jefatura 05
Tlapa de Comonfort, Guerrero
9
Mixteco3ULTIMO.indd 9
5/11/08 20:05:36
Kivi kéta i yuku
Ovi saa, vali xíta ri
kúchuchu ní ñini-i,
n·ndoso ri siki ve'e nuu s·kua'a,
chi kua'a ní yitun x·'nda na
xíta ri, xíta ri
vaxi kivi, un kuni ka yo yitun yuku.
unda nd·sin sikun ri xíta ri.
Vicente Paulino Casiano Franco
ATP de la jefatura 05
Cuatzoquitengo, Malinaltepec, Guerrero
Ndi'i xita ri xini ve'e
nuu s·kua'a,
ta vaxi ri kata ri nda'a yitun tiki
nuu yíyo i k·'vi-i.
Reymundo S. Villano Maldonado
ATP de la jefatura 05
Tlapa de Comonfort, Guerrero
10
Mixteco3ULTIMO.indd 10
5/11/08 20:05:51
Yita ndi'i
Kaa
Yita ndi'í,
Kivi s·kaxan na kaa
yíyo xini yiku,
ña kita ño'on xitaan
nuu kixaa ti saa
ta ki'vi-i ka'vi-i,
xí'i ri ndusu yita.
ta kaa k·na ña yo
ña kama koo yo
Kúsii ní yini ri saa
ta un xaa yo kua'a ño'on
nd·kuta'un ri nuu yita ndi'i,
ve'e nuu s·kua'a.
luvi ní yíyo yita ndi'í yo'o
ña yíta xini yiku.
Gervasio Solano González
Escuela Primaria Bilingüe Caritino Maldonado Pérez
El Charco, Ayutla de los Libres, Guerrero
Flavia García Olivera
Escuela Primaria Bilingüe Cristóbal Colón
Vicente Guerrero, Metlatónoc, Guerrero
11
Mixteco3ULTIMO.indd 11
5/11/08 20:06:05
Ñá sína'an ndi'i
Ñ· sína'an ndi'i,
Ñ
kúni ní ndi xíni ndi yo'o,
ta vitin kúu ña kivi un,
Yita kua'a
ta kúu ndi'i ndi kúni ndi yo'o,
kúni ndi nomi ndi yo'o,
Yita kua'a lo'o nduvi,
ta chito, ta chito ndi nuu un
yita nduvi, nduvi ní k·a un,
xi'in ña kúsii ñini ndi.
tiaa ní nduvi tami x·'an un,
Edita Neri Ruiz
Escuela Primaria Bilingüe Rafael Ramírez
San Isidro Labrador, Atlamajalcingo del Monte, Guerrero
a va'a ta yíyo yo'o vi, na koo i
yita kua'a lo'o nduvi.
Dominga Pinzón Díaz
Escuela Primaria Bilingüe Benito Juárez
San Rafael, Metlatónoc, Guerrero
12
Mixteco3ULTIMO.indd 12
5/11/08 20:06:16
Nami
Na kuachi ka'vi
Ndakasa taka savi xini nami,
Chi xiki xíta ñ· lo'o v·xi ñ·
ra un nikuvi ndachu'un ñe xini ñe ña'an,
ndíxi ñ· xikun yita nuu;
ira tiakuii ndo'yo xi'in yitia
ta chi yoso v·xi ra lo'o
un kuchiñu r· ndakasa vii r·
ndíxi ra xatu manta yaa,
xini ñe tiaan:
ra tútu ra, ña kúsii ñini ra.
Ta nami kúni ñe tanda'a ñe
xi'in ñii kolanki nduví ní,
Ña x·ku yu'u ñ· lo'o
te ñuu yíyo yoo ye'e,
ira lo'o xíta ra,
ndi ña un koo ño'on,
ña kúsii ñini na
un kuvi tanda'a ña.
vaxi na ve'e nuu s·kua'a.
Raúl Rojas Hernández
Escuela Primaria Bilingüe Julio de la Fuente
Calpanapa, Metlatónoc, Guerrero
Raúl Rojas Hernández
Escuela Primaria Bilingüe Julio de la Fuente
Calpanapa, Metlatónoc, Guerrero
13
Mixteco3ULTIMO.indd 13
5/11/08 20:06:26
Ndee ní kusii ñini-i
Ña ve'e nuu s·kua'a i
Ñá lo'o nduvi
ndee ní kúsii ñini-i xíka i,
xinu i, t·xa'a i, kóso i,
X·ku
ku i xa'a
x un ñ· lo'o nduvi,
nuu yíyo yita.
ñ· lo'o latun,
l
Ndi'i na kúsii ñini xíni yi'i,
chi ta
kaa ñii yita lo'o kaa un,
ak
ña kan ndisaa kivi
ña yíyo nuu xiki lo'o kaa.
k
kúsii ñini-i, sa· chi va'a ní yíyo i.
Edita Neri Ruiz
Escuela Primaria Bilingüe Rafael Ramírez
San Isidro Labrador, Atlamajalcingo del Monte, Guerrero
Ñ· lo'o nduvi,
kúni yu kundu'u yachin
kun xi'in i,
y
ña va'a
va' ka'an i, tu'un nduvi xi'in un,
ñ· lo'o nduvi, ñ·
ñ lo'o latun.
Mario Hilario Reyes
Escuela Primaria Bilingüe La Libertad
Yozondacua Nuevo, Metlatónoc, Guerrero
14
Mixteco3ULTIMO.indd 14
5/11/08 20:06:36
Tu'un ka'an ndaa
Copla
Xina'an va'a ní xikini-i
ta vitin ndi'i kaa i,
unda tuxii-i nitivi
Nda'vi kúu si'i mií yo.
ndaa xíto kuiti-i
Ña yíyo kuachi te n·ka'an en ñ·,
nuu ndiulu vali.
te kivi yíyo va'a yo,
nde koo n·ka'an kuxi ñ·.
Eustaquio Aguilar Ramírez
Escuela Primaria Bilingüe Benito Juárez
Benito Juárez, Tlapa de Comonfort, Guerrero
Leonardo Constancio Dolores
ATP de la zona 074
Ayutla de los Libres, Guerrero
Vaxi-i xíko i ña'an nuu ndo tata,
yikin kua'a ní ñini,
kama ndo ki'in ndo ña
chi koto ndi'i ña.
Martina Gálvez Salazar
ATP de la jefatura 19
Metlatónoc, Guerrero
15
Mixteco3ULTIMO.indd 15
5/11/08 20:06:48
Siki
Chiste
Ña ndo'o ta sána'an
Su'va ndo'o ñii ta s·na'an che,
ñii kivi lunes yíta yikun na kuali,
nuu ke'e ka'nu ve'e nuu síkua'a na,
nuu k·saka'nu na sa'ma yii, kíxa'a na,
xíta na yaa yii, ta mií ta s·na'an,
kixa'a ra s·kanda ra ta'ya
ka'a ra, chi sata tachi nuu, chi sata ta,
chi nuu, ta na xito chi nuu ra,
nixaku ndaa ní na ra.
Vicente Paulino Casiano Franco
ATP de la jefatura 05
Tlapa de Comonfort, Guerrero
16
Mixteco3ULTIMO.indd 16
5/11/08 20:06:58
Ña ndo'o chitun
Ña ndo'o ñii tiaa
Ñii kivi kúndu'u chitun
Ñii tiaa k·ndu'u ra yichi ta niya'a
ndúkuatu ri sañu'un ri
ñii ña'an nani ní yixi xini ñ·,
ta ña na'an nisayu'vi ña ri
ta katu nda'a ra
sañe kumi tiin nuu ri
sata ñ·, nani-i, nani–i mií ku'un kun
sandoo ri sañu'un ri ta
kachi ra xi'in ñ·
kixa'a ri xínu ri sata tiin
ta sa· nakoto ra nuu ñ· ndi ti·a va kúu
so ñii kama nakava ri
ra, ta ñii ndakanda ñini ra.
ñini kisi takuii.
Leticia Vázquez Rómulo
Escuela Primaria Bilingüe Benito Juárez
Buena Vista, San Luis Acatlán, Guerrero
Mario Hilario Reyes
Escuela Primaria Bilingüe La Libertad
Yozondacua Nuevo, Metlatónoc, Guerrero
17
Mixteco3ULTIMO.indd 17
5/11/08 20:07:08
Te Lalito xi'in ta kuee
Te Lalito xíka ra s·siki ra ñii yitun ta'nu
(avión),
te ñii ta kuee xíka ra n·nduku ra ñii
ñe nixita nda'a ra, te ndatu'un ra:
te lulu; Án nixini un ñii xu'un tutu
ñe uvi xiko uxi nakava nda'a i yo'o.
Te nakuiin te lulu: uun
ta kuee kachi ra: te mií k·ndu'ua
Ñakuiin te lulu: Mií kía'vi ña s·siki nia,
ve'e ñíi ndoso kaa ta kuee.
Sandra Apolinar Tapia
Escuela Primaria Bilingüe Salvador Allende
Coapinola, Ayutla de los Libres, Guerrero
18
Mixteco3ULTIMO.indd 18
5/11/08 20:07:22
Tu'un na náki'in va'a xini
Refrán
Ndachun kuachi ní yu'u un, ·n tivaxa
Nichi yii ní un sa·; ·n tikoyii kúu un.
kúu un.
Án tiin yaxi un, ña kan yiyo ní un.
A leso kúu un; ña kan kama ní s·nda'vi
un na yivi.
Nu yisu ní un sa·, kútoo ní un koto
Reymundo S. Villano Maldonado
ATP de la jefatura 05
Tlapa de Comonfort, Guerrero
ndie'e un na yivi.
Martina Gálvez Salazar
ATP del sector 019
Metlatónoc, Guerrero
19
Mixteco3ULTIMO.indd 19
5/11/08 20:07:43
Ndakatu'un va'a un, ndasaa nani-i
kachi xíxi nii va i.
Ndakani ñini va'a un, tu'un ndakuiin un
yu'u i, kachi koto ka kunakaa xiyo un
xini un.
Hermelindo Candia Solano
ATP del sector 021
Ayutla de los Libres, Guerrero
20
Mixteco3ULTIMO.indd 20
5/11/08 20:07:52
Tu'un ndatu'un
Carta
Ñuu Yitia Ndia'yu, Ñuu Kuachi, oko iñu yoo uvi kuiya ovi kaa u'un
Ku'vi mií-i:
Ta ki'in kue'e si'i yo ta ku'un ndo xi'in ñ· ve'e
x·tatan na, chi tan yíyo va'a ñ· chindiee ñ· na kuali ké'e na
Tíaa yu tutu yo'o, ña va'a ká'an yu xi'in kun:
tutu na, ta t·xi ñ· x·sini na.
Kusii ní ñini yu, chi kundaa ñíní yu va'a ní kuchiñu kun xi'in
Ta k·'an na nakuta'an na, ve'e nuu sakua'a na kuali
ndi'i ña ka'vi kun vichin ta sa· na ku'va kuachi yo, chi vii ní
ta ndatu'un un xi'in i, xi'in tuchi kaa.
sakua'a ndo ndi'i nuu ña ka'vi ndo.
Ña yo'o kúu ña nd·tu'un i xi'in un.
Ñinka tuku ña kúu ña ta ñii, ñii ndo chíndiee ta'an ndo xí'in
na kuali ta'an yo ña ke'e na chiñu taxi na s·na'an nda'a na.
Ñ· lo'o Rafaela Saavedra Castro.
Natalia Saavedra Castro
ATP de la jefatura 018
Tlapa de Comonfort, Guerrero
21
Mixteco3ULTIMO.indd 21
5/11/08 20:08:02
Ñuu Yuku Sayi'vi, Ñuu kuachi, kivi oko iñu yoo ovi kuiya ovi kaa u'un
Luis García Solano
Ta nuu nama un kuni un; ta va'a ní s·kua'a yo, chi va'a
Ta ka'vi kuiya uni, ti'vi A
ka s·na'an ta Celso yo'o, ña kan ka'an i xi'in un, chi va'a ní
Ve'e nuu s·kua'a Emiliano Zapata
s·kua'a un, va'a ní tava yo kuiya awa.
Ndatu i, naki'in un tutu yo'o ta ka'vi un ña, ta kundaa ñini
Koto un ta ndatu'un un xi'in i Luis, ta nuu kutoo va'a ka un
un ña kúni-i ndatu'un i xi'in un.
sakua'a yo, xa'a ña ndichi.
Si'na chíndee i yo'o, xi'in sava ka na yíyo va'a xi'in un; ta
Un vasa ndayi-i yo'o, koto ka sa· ndakita'an yo.
nd·ti-i va'a yíyo un, un ndee ndo'o un, sa suvi ndee ní kuni
un ka'vi un ta kuni mií-i s·kua'a i xi'in ña kúu sii ñini-i.
Sócrates Cano García
Escuela Primaria Bilingüe Emiliano Zapata
Tlapa de Comonfort, Guerrero
Kuiya vitin s·na'an ta Celso ndi'i na kuiya uni ti'vi B,
ta va'a ní s·na'an ra tuvi-i, va'a ka s·na'an ta
yo'o nuu ñ· Silveria ñ· sana'an mií yo kuiya uvi niya'a,
tu ña kan k·'an i xi'in un, ta kúni un naya'a un s·kua'a yo,
kuiya uni ti'vi B.
22
Mixteco3ULTIMO.indd 22
5/11/08 20:08:12
Tu'un ndátu'un nísaá kaa
Descripción
Ñá Martina
Martina kúu ña s·na'an na kuachi,
ra ñ·
yo'o yaa lo'o ñ·, ra ño'on lo'o ñ·, ra
nani ní yisi sini ñ·, ra tunduu lo'o noo
ñ·, ra unda kulu, kulu kúu noo ñ·,
ña x·ku ñ·, ta ña nd·tno'on ñ·, unda
siin, siin xíto ñ·, ra x·ku yu'u lo'o ñ·.
Un ama sa· ñ·, ndisaa ni kivi kúu sii
ñíni ña yíyo ñ· k·'yi ñ· tu'un savi, Ñuu
Tuxa Lo'o, Ñuu Kuachi.
Angelina Reyes Galindo
ATP de la jefatura 09
Metlatónoc, Guerrero
23
Mixteco3ULTIMO.indd 23
5/11/08 20:08:25
Ñuu Yuku Siyi'vi
Te lulu xi'in saa
Ñuu Yuku Siyi'vi yíyo ní kui'i ñuu yo'o, ta
Ñii te lulu xika ra s·siki ra ñii kivi nuu ke'e yi'i
ka'nu ní ña, sii ní ñini na yivi.
va'a kúni ra xíka ra nuu ke'e ve'e yi'i, sakan
Kivi yíyo viko nikuta'an na ye'e ve'e chiñu,
te nindava ra kua'an koto ra mií ndú'u si'i ra,
xíto nda'ya na, tixa'a na,
te nika'an ra xi'in ñ·, k·tanii ra nuu nda'a ra
va'a ní ñini na ñuu yo'o,
mií s·siki ra; nana, nana kachi ra, kuni-i na ñi'in i
unda kúu ña xíxi na ta kuxi yo xi'in na.
saa lulu kaa, luvi ya'a k·a ri, kunduu ri ñani-i;
Livi ní ñuu yo'o xa'a yuku k·nakaa ña, yíyo ní
un k·'an un sakan yiva mií-i, ti lulu kaa ndi kiti ndúu ri, te
tikuii, ta livi ní n· vali ñuu yo'o, kúmi ña kumi
yo'o ndi ñii te lulu ndúu-un,
ñuu vali (colonias),
un vasa ñii kachi un xi'in kiti.
yíyo uni ve'e nuu s·kua'a na vali,
yíyo ñii ve'e kumi kaa ye'e (telesecundaria) nuu
Luvi ñíi mií sakuu kiti ña kuali ri.
xíto ndaa na ya'a ña s·kua'a na.
Nde ssakan nindoo te lulu yikan sakuu kivi xa'an ra
Na kuachi, kivi kuni ndo ku'un ndo k·n, nd·ti
xa'a
x
a ku'u s·siki ra, te xíto ra ndíachi saa ti yíyo tumi.
na ndo'o.
Martiniano Ávila Amancia
ATP de la jefatura 05
Tlapa de Comonfort, Guerrero
Leonardo Constancio Dolores
ATP de la zona 074
Ayutla de los Libres, Guerrero
24
Mixteco3ULTIMO.indd 24
5/11/08 20:08:34
Tu'un ndatu'un xa'a na kuu
Narración
Ta ndíkuatu
Xina'an nixiyo ñii tiaa nixikuu ra ta ndíkuatu ve'e ño'on
yo'o; ta, ta yo'o ndakoo ra ñ·, ta kita ñ· ñuu ñ· ku·'an
ñuu ra, nduku na ñ· si'i ra ñinka ñuu, nixiyo ra xi'in ñ·
ñ· chi ñuu sa'an xi'in na ta'an ñ·, ta ta ndikuatu ndakoo
lo'o kuiya ta kaku uni se'e na, ta ñii kivi nixa'an ra xi'in
ra ñ· si'i ra, ta ninduku ra ñ· ku'vi kuachi ñ· si'i ra, sa·
ñ· ñuu ñ·, nixiyo na ta yikan xini ra ñinka ña'an lo'o
ndiki'in ra ñ·, ta ñikan nixiyo na kachiño na xi'in na vika,
ku'vi kuachi ñ· si'i ra, ta xini sii ra ñ·, yikan nixiyo na,
kua'a kuiya.Ta kivi xa'nu se'e ra xi'in ñ· si'i ra ñ· nuú,
nitanda'a ñ· ku'vi kuachi ñ· si'i ra, ta ndiko ra xi'in ñ·
ra sakua'a na kachiño na. Sa· kúu ña kusii ñini ta yo'o
si'i ra ñuu ra, ta unda ñii kivi un ninandoso ra xa'a ku'vi
nandiko ra, ta ndatu'un ra xi'in na yivi, ndi kúni ní ra se'e
kuachi ñ· si'i ra, sa· nandiko mií ra nixa'an ra ta xa'ni ra
ra, chi kundaa yini ra xa k·chiño na ta kúni ra chindee
yii ñ·, ku'vi kuachi ña si'i ra, sa· nindoo mií ñ·. Ta nisa·
ta'an na xi'in ra, ndi un nixiin na, n·kuni ña'an na, chi un
nikundee ñini ra ka'an ra xi'in ñ· xa'a ña kútoo ra ñ·, ta
nindo'o ra xi'in na kivi vali na.
kita ñinka ra ndiki'in ra ñ·, ta nixiyo ñii se'e ñ· xi'in ra
Luisa Bautista Juárez
Escuela Primaria Bilingüe Hermenegildo Galeana
Rancho Viejo, Guerrero
25
Mixteco3ULTIMO.indd 25
5/11/08 20:08:54
Na taxi yichi
Receta
Taya'a ndima
Ña kotna'an xi'in taya'a kúu ña:
Ndasaa kova'a taya'a:
• Ñii ko'ndo lo'o xa'a.
Ñii ko'ndo lo'o xa'a xi'in ñii, ñii ko'ndo lo'o ya'a yichi,
• Ñii ko'ndo ya'a yichi.
ra ndiko yo ña ta nasaka yo ña xi'in takuii ra tnaa yo r·
• Ñii noo nda'a lo'o ñii.
kisi, ra chinoo yo r· noo ño'on ra xa síso nduta yuxan,
• Ñii yaxin lo'o ndima.
ra sa· vi naa yo ndima, ra ti yo'o xíniño'on s·kason yo
•Ovi nda'a mino nduxu.
ri, ra sa· naa yo ri kuiso ri xi'in nduta yuxan ta
chikaa yo ovi nda'a mino nduxu, ranikuiso va'a r·,
ra sa· vi kuxu na'an yo r·.
Angelina Reyes Galindo
ATP del sector 09
Metlatónoc, Guerrero
26
Mixteco3ULTIMO.indd 26
5/11/08 20:09:07
Ña táxi yichi nuu yo
Instructivo
Yita tnii
Ñunu nda'a
Yita tnii kuali, va'a ña ndiko yo ña
Ña yo'o x·a ta yivi, te x·a ra ñunu nda'a.
Ñ
xi'in lo'o xa'a, ra chunduu yo ña
nd·a kée tioon kuachi, kúu x·xi ri
Ñii.– X
X·'ndia ra yitun nani ndakua ñu'un.
ña va'a ya'a xí'i ri kíse, ra ndi'i
Uvi.–T·va ra soo xata nu, te ña kan na nduu ndakua.
Uvi.–T
ndi'i ri ve'e ndúu yo.
S·yichi ra ndakua.
Uni.– S
Angelina Reyes Galindo
ATP de la jefatura 09
Metlatónoc, Guerrero
N· xe niyichi ña, te s·chii ra ña ndakua, te
Kumi.– N
nd·ta nii ra ña.
nd
S·kuiyo ra ndakua kunii ña.
U'un.– S
kix·'a ra xí'ña ra ñunu.
Ñiñu.– Te kix
Uxa.– Xí'ña ra, xí'ña ra nde xínu ñunu nda'a.
Ux
Leonardo Constancio Dolores
ATP de la zona 074
Ayutla de los Libres, Guerrero
27
Mixteco3ULTIMO.indd 27
5/11/08 20:09:18
Yuvi
Kisi
Ñe Yuvi kúu ña xíva'a sava na tata
Kivi kúni un ke'e un ñii kisi lo'o, nisaka ño'on kixin, xi'in
ndée Ñuu Yoso Ndakua, ra ñe ñuu
ñuti tichiyo kuii, ñuti tichiyo ndaa, ta nísaka ña,
xíva'a ne, ra s·ta ne, ra nd·ka'yu ne
xi'in tikuii, ta xíto un ta'an yíyo yuxan ñíi ña; vitin xi
ñe ñuu: ñe kuii, ñe kua'a, ñe kuaan,
va'a ke'e un ñii kisi lo'o.
ñe ndiaa, ñe yo'o; va'a ñe xíniñu'un ne
kusun ndi'i ne yuvi,
Nuu kivi ke'e un ñii kisi lo'o, ké'e ñii xita lo'o, ta ké'e un koo
ta va'a ñe nakuku na siin ñe ra n·ndivi
lo'o xi'in ño'on kixin, ña yo'o kúu ña, kuku ka'a
ñe tindaa
kisi lo'o ña kixa'a un ke'e un ña.
ra t·an va'a na nuni, si'va, nduchi, nii.
Paulina Peñafort Alejo
Escuela Primaria Bilingüe La Libertad
Yoso Ndakua Nuevo, Metlatónoc, Guerrero
Vitin ke'e un ñinka koo lo'o, sita, sita ña xata ña, ndíki
ñii sañi lo'o, yakun xata ña xi'in tikuii, ta xi kua'an
xíno kisi lo'o, vitin k·ya un si'vi yichi sindiki ta ka'mi un ña.
Su'va kúva'a kisi lo'o.
Flora Vivar Beltrán
ATP de la jefatura 05
Tlapa de Comonfort, Guerrero
28
Mixteco3ULTIMO.indd 28
5/11/08 20:09:35
Tu'un yata ndákani
Leyenda
Ñá ndixaku
Ñuu Ko'yo
Nd·tu'un na yata, xa'a ñ· ndixaku
ku livi ní
Sa· kuu xina'an che kixi ndañu'un, ñii nii nuu
ña'an nixikuu ñ·, ta nani ní yisi sini ñ· yo'o,
ñu'un ndée yo Ñuu Ko'yo ta kua'a ní na
ta nixisama xi'in mií ñ·, ta nisanda'vi ña'an ñ·,
xa'ni r·, ta ndaa uvi na nindojo, ñii ña'an xi'in
na taa, ta xixa'an ñ· xi'in na kava, ta
ñii tiaa chi ndaa na ñii yuku sukun ta te xini na
yik·n xixaxi ñ· na, sa· ta naka'an ta'an na yivi,
ndayichi tikuii, ra nuu na, ta nduyachin na yu'u
ta tiin na ñ·, ta xa'mi na ñ· xi'in titon yi'i.
tikuii, ta xiva'a na ve'e na, ta sa· ndakuina kua'a
Guadalupe Viada Velásquez
Escuela Primaria Bilingüe Genaro Vázquez Rojas
Cruz Alta, San Luis Acatlán, Guerrero
tuku na, ña kan k·chi na, ndi nuu tikuii k·nuu
Ñuu Ko'yo chi ndañu'un, chi tixin ñu'un
kindoo r·.
Elpidio Ortiz Gálvez
Escuela Primaria Bilingüe Hermenegildo Galeana
San Agustín el Viejo, Metlatónoc, Guerrero
29
Mixteco3ULTIMO.indd 29
5/11/08 20:09:57
Ño'on
Saa ndo'o ño'on k·chi na, ñii kivi
nixika ño'on ñii Ñoo, sa· kixa'a ña
yichi ña takuii, sa· ta nduku ña
ñii yaxin ta xi'i ña takuii,
ndi'i xi'i ña takuii, ta ninda'va
ña; sa· ta kunaa Ñoo yivi,
sa· ta ñinka kivi natuun,
ñii ta lo'o yitun kée ñu'un (cerillo), ta
sikana ra xata ño'on sa·
ta natuun ño'on unda vitin.
Cecilia Galeana Bautista
Escuela Primaria Bilingüe Nicolás Bravo
Plan de San Miguel, Copanatoyac, Guerrero
30
Mixteco3ULTIMO.indd 30
5/11/08 20:10:06
Tu'un un kúndaa va'a xa'a
Mito
Na xi'i
Sikun yu'u
Ta ñii na yuvi xi'i,
Sa· nd·tu'un na Ñoo Yivi Tunii,
ta kua'an na nduxin na,
xa'a sikun yu'u
xiniñu'un ku'un tikoto xaa na xi'in na,
nuu ñíndichi ve'e ño'on vitin, nina
nduxan na, ña kuxi na, tia'a tikuii na,
xiketa sikun yu'u xisiyi'vi ña na yivi,
xu'un na ña cha'vi na xa'a ña níka na,
ndisaa ñoo, sa· ta nakuta'an na tata,
ta un vasa kua'an ti'va na
nixa'an na nika'an na xi'in sutu,
ndukukoo na xa'a ña yo'o.
n· kixi ra nakuati ra yo'o, sa· ta,
Vicente Mendoza Morán
Escuela Primaria Bilingüe Emiliano Zapata
El Manguito, San Luis Acatlán, Guerrero
ta tata sutu yo'o kixi ra nakuati ra,
ta unda ñii ka kivi, un niketa ka ña,
sikun yu'u yo'o.
Celia Galeana Bautista
Escuela Primaria Bilingüe Vicente Guerrero
Plan de San Miguel, Copanatoyac, Guerrero
31
Mixteco3ULTIMO.indd 31
5/11/08 20:10:16
Uni ná si'i nduvi
Ta nixiyo ndiki
Uni n· si'i kuachi nduvi ní
K·chi na yivi nixiyo xina'an, ndi nixiyo ñii taa
K
kua'an na yuvi ki'in n· takuii,
xikumi ra ndiki ra;
x
kivi n·ndiko n· vaxi n· yichi,
tta xixika ra xisayi'vi ra ndi'i na yivi,
niya'a ñii ndio'o
ndisa· kivi, ta xixino na noo ra, niya'a lo'o kivi,
ndis
ta kachi ri: chirrión, chirrión kachi ri
tta
a ki'in ra ñii ñ· lo'o kua'an xi'in ra tixin kava
xi'in n·, kivi nandiko ri
noo yíyo rra.
unda niyu'vi ñini n·, ña kixa ti
Na ve'e ñ· lo'o yo'o un ninani'in ka na ñ·, niya'a
N
ndio'o xi'in n·, yoo kúu ña kundo'o yo,
lo'o kivi, tta ñinka ñ· lo'o kua'an xi'in ra xa'a yuku
kachi n·, ta nda naxaa na ve'e n·,
Sa· ñ· lo'o yo'o, un ninani'in ka na ñ·, ni ya'a
kuii, S
xa ndóo na tata, ña ndúku na n·,
lo'o kivi, tta tiki ndeta ra mií ñoo, ta ndakuta'an
ña tanda'a n· xi'in taa se'e na.
na ñoo katon na ra, sixo'vi va'a na ñini ra
ndi'i n
María de Jesús Félix García
Escuela Primaria Bilingüe 5 de Mayo
Llano Silleta, San Luis Acatlán, Guerrero
unda kunaa na, ta sondi'i katakaa na ra ta
und
xa'ni na ra.
Florencia Gálvez Cruz
Escuela Primaria Bilingüe Ignacio Ramírez
Costilla del Cerro, Copanatoyac, Guerrero
32
Mixteco3ULTIMO.indd 32
5/11/08 20:10:27
Mini yoo
Ñuu Yoso Tuni ndíkaa ñii mini yoo, s·a nani ña,
chi te kua'an yachin na nuu ndíkaa ña, ra xíni na
ñii yoo, ndú'u ri nuu ko'yo, ra te kuna'an ndíta na ra,
s·sana ña ñini na kuni koyo na yu'u ña.
Te savi, ra yíyo kua'a nakui tiakuii ña, ra va'a
nakui va ñ·'an ti yoo, sa· ndiso yíyo nakui chi kua'a
ní kúu tiakuii ña kan kúu ña un kuvi ku'un na
koto ndie'e na ña chi yíyo ní va ka ña.Te yumi, ra
lo'o va kúu tiakuii, ña kan un kuee va'a, va'a ñ·'an
yoo, chi un xiin ña ñ·'an ña mií ña nuu na yuvi, sava
vi ke k·nata ña, ra sava vi na xíni ña,
sava na ra un kuchun na kuni vi na ña.
Un kusiki ñini kun ku'un mií kun chi sanda'vi ña yo'o,
xíniñu'un ka'an kun xi'in na xíni, ku'un na xi'in kun.
Blanca Flor Galicia Reyes
Escuela Primaria Bilingüe Fray Bartolomé de las Casas
Llano de Tepehuaje, Metlatónoc, Guerrero
33
Mixteco3ULTIMO.indd 33
5/11/08 20:10:39
Ta kíni yisu
Xa yata nixiyo ñii ta tata xixa'ni yisu, ta ñii kivi keta
ra ve'e ra kua'an ra ñuu ta ní'in ra ñii ñu'un
nda'a (reflector) xi'in ñu'un ko'o téen
yuku kuino (tabaco), ta kixa'a ra x·'mi ra ña,
taan na (linterna), ta xiniso'o ra,
chi va'a ña s·yu'vi tachi na'an, k·chi na.
k·'a xa'a kiti, chi nuu kua'an ra, ta ñii
Ta un vasa nixino tachi na'an.
kama xiniso'o ra nikisin nda'a yitun,
Ta s·a nitundaa ta ndiva'a yoso
ta tuun ra ñu'un ta xini ra,
kiti sana ra, ta nika'an ra xi'in ta tata x·'ni yisu,
ta k·a ti va'a, saa k·a ri; sa· ta
n· un s·ndakue'e ra ti yisu sana ta yuku yo'o,
ninda'va ndi'i ñu'un ra, ndikun tava ra
chi ndee ní ndó'o ra sínda'a ra ri. Ta sa·
niyi'vi ní ta yo'o, va'a ka, nixa'a
ñini ra, ndiko ra ve'e ra, ta
ndatu'un ra xi'in na ve'e ra, ña
ndo'o ra yuku.
Eva Chanteño Rivera
Escuela Primaria Bilingüe Benito Juárez
Buena Vista, San Luis Acatlán, Guerrero
34
Mixteco3ULTIMO.indd 34
5/11/08 20:10:57
Nuu natava na ña yíyo
Representación teatral
Ñá Catalina xi'in se'e ñá ta Simón
Catalina xi'in se'e ñ· ta Simón
Catalina:
Án ta xí'i kue'e kun.
Ñii kivi kixa'a na nd·tu'un na.
Simón:
Un vasa.
Catalina:
Simón ·n kuxu un xíta va'a.
Catalina:
Án tunda'a un kúni un.
Simón:
Un vasa.
Simón:
Uun; tunda'a va i kúni i; ama.
Catalina:
Án kuxu un ndivi.
Ta nd·tu'un:
Sa· ra, kusii ní ñini ta Simón chi xa
Simón:
Un vasa.
Catalina:
Án ko'o un nduta vixi.
Simón:
Xa k·'an i xi'in un, un koo ña'an kúni i.
Ta nd·tu'un:
kixa'a na ndúku na ñ· si'i ra.
Celia Galeana Bautista
Escuela Primaria Bilingüe Vicente Guerrero
Plan de San Miguel, Copanatoyac, Guerrero
35
Mixteco3ULTIMO.indd 35
5/11/08 20:11:08
Kini xi'in ta lo'o
Vitin kúu ñii kivi ndatun ní;
Kini lo'o:
Án xíni un Danielito; kúni ní i xini-i yo'o.
an ndixa Danielito.
Ta lo'o:
Sa· ti yi'i va, kúni ní-i xini-i yo'o.
Ta lo'o:
Uun, ndixa ndatun ní va.
Kini lo'o:
Kuaku ní-i xa'a un, kivi xiko na
Kini lo'o:
Ka'an xi'in i nd·a hora taxi un kuxi-i.
Ta lo'o:
Tuku kúni un kuxi un.
Kini lo'o:
Chi xí'i ní ka i soko.
Ta lo'o :
Kundati un, n· kixaa si'i-i.
Kini lo'o:
Nd·a mií kua'an si'i un.
Ta lo'o:
Kua'an ñ· sata ña ña'an, ña kuniño'on ve'e.
Kini lo'o:
yi'va un yi'i.
Ta lo'o:
Un vasa taxi-i, ku'un, un chi yo'o kúu ti
nd·ta'an va'a xi'in i.
Oyuki Sánchez Vivar
Escuela Primaria Bilingüe Vicente Guerrero
Atlamajalcingo del Monte, Guerrero
36
Mixteco3ULTIMO.indd 36
5/11/08 20:11:36
Tu'un ña un kundaa ñini
Glosario
Kaa
Mil
Kulu
Coqueteo
Kivi
Cuando
Kixa'a
Empieza
Ko'yo
Tules
Kuchuchu
Entristece
Mila ndikoo
Lagartija
Naa, taan
Echar, vaciar
Nakui
Demasiado
Ndakani ñini, ndakani xini
Pensar
Ndakua ñu'un
Planta de la cual se extrae
la corteza para hacer bolsas
Ndatno'on
Platicar
Ndiachi, ndachi
Volar
Ndi'i
Color morado
Ndi'i
Nosotros
Ndikun
Luego
37
Mixteco3ULTIMO.indd 37
5/11/08 20:11:40
Ndivi, luvi
Bonito
Ndojo, ndoo
Quedar
Ndukukoo, ndikokoo, xinokoo
Encumbrar
Numi, nomi
Abrazar
Nuu natava na ña yíyo
Representación teatral
Ndañu'un
Mar
Ña kan
Por eso
Ña t·xi yichi nuu yo
Instructivo
Ñii
Uno
Ño'on, ñu'un
De baja estatura
Ñu'un ko'o
Linterna
Ñu'un nda'a
L·mpara
Ñumi, yumi
Tiempo de seca
S·kuaan, s·kua'a
Estudiar
Sakuiyo
Torcer
Sañú'ún
Oración
Siki
Chiste
Sikun yuu
Duende
Ovi kaa
Dos mil
Tika'an
Ahorita
Tikoyii, tikue'e
Caracol
38
Mixteco3ULTIMO.indd 38
5/11/08 20:11:43
Ti'vi
Grupo
Tu'un china'an
Dichos
Tu'un k·'an ndoso
Poesía
Tu'un k·'an ndaa
Copla
Tu'un luvi
Verso
Tu'un ku·chi ña kuu
Historieta
Tu'un un kúndaa va'a xa'a
Mito
Tu'un na n·ki'in va'a xini
Refr·n
Tu'un nd·tu'un nísa· kaa
Descripción
Tu'un yata nd·kani
Leyenda
Tu'un nd·tu'un
Carta
Tuxa, nuxa
Pino
Xitaan, xinaa
Temprano
Yata
Viejo, usado
Yini
Interior
Yisu, yusu
Venado
Yíyo
Hay
Yuku
Cerro, monte
39
Mixteco3ULTIMO.indd 39
5/11/08 20:11:46
Ña kúu ta yíyo yatin xi'in tu'un savi
Vivencias y sucesos cercanos en lengua mixteca
Tu'un savi Yuku Ñu'un xi'in Ñu'un Ndivi Lo'o Ñuu Kuachi / Mixteco de la Montaña
y de la Costa Chica de Guerrero
3º
se imprimió por encargo de la
Comisión Nacional de Libros de Texto Gratuitos,
en los talleres de xxxxxxxx
Col. xxxxxxxx
Delegación xxxxxxxxxx
C. P. xxxxx, México, D. F.,
en el mes de xxxxxx de 2008.
El tiro fue de xxxx ejemplares
m·s sobrantes para reposición.
Mixteco3ULTIMO.indd 40
5/11/08 20:11:54
3º
2008
Tu'un savi Yuku Ñu'un xi'in Ñu'un Ndivi Lo'o Ñuu Kuachi • Mixteco de la Montaña y de la Costa Chica de Guerrero
Ña kúu ta yíyo yatin xi'in tu'un savi
Vivencias y sucesos cercanos en lengua mixteca
Portada-Mixteco-3o.indd 1
5/11/08 20:16:08
Descargar