Interc sobre Indon Turkay yachayninkunamanta Sur

Anuncio
BOLIVIA PLURINACIONAL Intercambio de experiencias Sur-Sur / Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
Versión en Quechua
Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
Programas Sociales nisqamanta Brasil,
Indonesia y México suyuswan
BOLIVIA SUYU PLURINACIONAL
www.worldbank.org/boliviaplurinacional
BRASIL
MEXICO
INDONESIA
BOLIVIA PLURINACIONAL
Intercambio de experiencias Sur-Sur
sobre Programas Sociales con Brasil,
Indonesia y México
THE WORLD BANK
www.worldbank.org/boliviaplurinacional
Bolivia_Plurinacional_Covers_Esp-Que.indd 1
1/20/11 9:43 AM
Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
Programas Sociales nisqamanta Brasil,
Indonesia y México suyuswan
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
BOLIVIA
SUYU
PLURINACIONAL
IMA KASAN QILQASQA
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
7
Ñaupaq rimariy
9
Pachi nispa
11
Siglas imata niyta munan
13
Qallarinapaq
1 Wakichiykuna Plan Minais Gerais Ñaupayananpaj
17
Ñaupayanapaj Plan de Minas Gerais Qhawainin
19
Gestión Estratégica de Recursos y Acciones del Estado (GERAES) wasillank´ana
21
Llalliwa uynista
22
Yachachiykuna: qhawakun uj uyni llalliwa allin ruwasqa
23
Rimariykuna
24
2 Indonesiaq jatun Wakichiykunan Sapauj
Kanankupaj Tukuy Ayllu Runasta
25
Wakichiykuna ayllu runasta sapauj kanankupaj
27
PNPM Mandiri
29
Imaynata qullqi purin PNPM Mandiripi
31
Ruwaikuna ajllariykunatawan llank´ajkunapaj programa nisqapi
31
Chayanan, ruwaykunata, wakichiykunata
33
Imataj ruwan
35
Rimariykuna
36
3 Iskaychaspa México Wakichiykunasninta Chay
Programas de Transferencias Condicionadas Qullqimanta
39
Uj kaq, videoconferencia: Indigenas Ayllusmanta kamachiynin
41
• Wakichiy Plan Vida Boliviamanta
41
• Modelo Multisectorial de México nisqa
43
• Kikinwa derechosta sayasqapi comunidades indígenas México suyumanta
44
• Oportunidades nisqa
44
• Qhawaspa imainatachus risan Programa
45
Parlaspa imata ruwana
• 46
Iskay kaq videoconferencia: Padrones de beneficiarios chantapis imainata qhawakun ruwayninkuta
48
• Padrones de beneficiarios chantapis Secretaría de Desarrollo Social de México suyumanta
48
• Imainata qhawakun ruwaikunasta México suyupi
51
• Parlaspa mayman chayana
53
Turkana muyu México markaman
55
Turkana muyu La Paz markaman
57
Astawan Ruwasqa Qhawanapaq
71
1 RIKCH´AY
Ñaupayanapaj plan de Minas Gerais Tantasqa
20
2 RIKCH´AY
llallinwa millkaspi mink´akun
21
3 RIKCH´AY
Ruwaykuna sapa uj kaqpata
29
4 RIKCH´AY
Maiman rin donaciones globales PNPM Mandiri nisqata
30
5 RIKCH´AY
Imaynata qullqi purin PNPM Mandiripi
31
6 RIKCH´AY
Qhawachin, imaynatchus willaykuna llujsin web sitio nisqapi
33
7 RIKCH´AY
Programas juch´unchanapaj pobreza nisqata
34
8 RIKCH´AY
Imaynata ayllu japh´ikun yuyaininpi
35
9 RIKCH´AY
Evaluaciones programajta sapa watapi
53
T´ASLARA 1
Yanapachikuj Runas millkaj encuestadas
50
T´ASLARA 2
Maypi qanku yapajkuna chantapis munasnaykunqeta
51
QHAWANA 1
Imaynatchus qhawakun uj llalliwa uyni
24
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
ÑAUPAQ RIMARIY
Wiñayta munaqaspa usqaychayta allinchay allin kausayta, kamachikuna kamaypawakunata tejsi muyu sayariyninpi
mask’ashanku sapa kutipi yuyal Llijwiq. Yachaykunataqa yuyapanku chinpa kunmanta musi llojsimuqkanku sapa kuti
aswan paykunajpa.
Robert B. Zoellick, Presidente del grupo del Banco Mundial
Paqarkitikuna amañanku yachaqayayta qhawaspa wakin kuna qallanku chinpanpi kikin ch’ipakuna. Kay qallariy yanapanqa kamachikunata kamay pawakunata ruwaq waqkuna munaqajman paqar kitikuna pisi yaykupajniyoq—chinpakunku mana allinchakuyta mana atinkumanchu ashkha pachata yanapata jap’inankupaq – allilliyqa ñaupa makimanta
waq paqarkitikuna wiñaqaypi.
Ngozi Okonjo-Iweala, Director ejecutivo del Banco Mundial
Pawqar wara killa 2008 watamanta, Banco Mundial nisqa sayachirqa chay Jaiwaikuna Sur-Surmanta, chayta ruwakun
astawan allin paralapayanankupaq maychus pobreza nisqata chinkachina tiyan suyusmanta. Chaypaq US$ 5 junu kurqanku: China, Dinamarca, Países Bajos, India, México, España, Reino Unidotawan suyu. Chay jaiwaikuna ruwakun sapa
suyu apankunanpaj yachayninta wiñakunankupaj allin kausaquspa mana imapis pisi qananpaq. Kay musuq servicio nisqa
yanapasan qullqiwan suyusman pikunachus munanku llojsiyta pobreza nisqamanta.
Chay servicio Sur-Sur nusqa, k´utun pachanpy yachaykunata chantapis cahita ruwakun pisi qullqiwan. Kachaskanmantapacha kay Servicio Sur-Sur nisqa yanapan qullqiwan asqha jaiwaikunasta suyusta allinllanchinankupaq wiñanninta.
Sapa suyu mañajtin yachaikunata allinchayta jap´nku chay yanapaita chairaiku jatun kasan jap´iynin. Kay ruwainin kassan
astawan yachachikunanta yachaciyta mañaspa qullqita suyusman allin jap´isqa rinankupaj, chaipaj sayachikun ñawirin
wasita web niqa jap´ispa, qhawaspa allinta mayman rinku chantapis tukuyman yachachispa, qillqaskataj pirunaschus
sapa suyupi llank´ay atinkuman. Uj parlaykunaspitaj Servicio Sur-Sur nisqa yanapan suyusman qokunankupaj kay yachachiykunasninta:
› Imaynata kuyurinku mana suyasqa qullqi chayaktin productos básicos wicharijtin
› Allinchayta Sistemas Fiscales ñaupañananpaq
› Jap ´ispa musuq tecnologías nisqata
› Proyectos de inversión pública allin ajllanapaj sumaj rinanpaj chay tasas de retorno económicas y sociales nisqata
› Allinchayta reforma del sistema de pensiones nisqata
› Sayachiy redes de seguridad mana imayuq runaspaq
6-7
Jaiwaikuna qhawasqa informe niqamanta kay Estado Plurinacional de Bolivia y Brasil, Indonesia y México suyuskunamanta, jatuncharin tukuy chay parlaikuna ayllusmanta, chantapis imaynata kamachjkuna yanapankuman chay ayllusman
mana imayuq kaqtinku.
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
PACHI NISPA
Kay llank´aykuna kasan ruwainin askha yachaj runasmanta Banco Mundial, Bolivia suyu, Brasil, Indonesia y México
suyustawan. LLank´annin karka qhuskan puriyninpi allinchaspa yachayninkuta wakichispa tukuy qillqanasta, apanku kay
llank´ayta allin ruwasqata kusikunanchispaj.
Bolivia suyumanta nispa, anchata pachi ninchij ex ministros de Planificación del Desarrollo Carlos Villegas Quiroga y
Noel Aguirre Ledezma runasta paikuna qallarirkanku kay ruwaykunata fondo fiduciario niskawan. Pachi ninchij kunan
Ministra de Planificación del Desarrollo, Viviana Caro Hinojosa, imaraykuchus sapa kuti ñaupanchan ruwakunanpaj
kay intercambio de experiencias nisqata. Ruwainin Roxana Liendo, Coordinadora anterior del Programa Plan Vida del
Ministerio de Planificación del Desarrollo de Bolivia kan manchay munasqa qallarikusajtin kay wakichiykunata. Chantapis
Emanuel Villegas, Coordinador de Información del Programa Renta Dignidad, Roberto Valdés, Coordindor de Ejecución
del Programa Bono Juancito Pinto, Joel Gómez, del Ministerio de Vivienda y René Apaza, Encargado Nacional del
Monitoreo y Evaluación del Programa Mi Primer Empleo Digno, llank´arkanku tantanakuspi yachay runas Méxicoanta.
Chantapis nina tiyan mak´atachus yanapan María Félix Delgadillo, Directora de la Unidad de Análisis de Políticas Sociales
y Económicas del Ministerio de Planificación del Desarrollo (UDAPE) y de Roland Pardo, Subdirector de Políticas Sociales
de la UDAPE, pikunachus wakichirkanku allin rinanpaj ruwaikunasta.
Brasil suyumanta parlaspa, pachi ninchis Iran Pordeus, Coordinador Ejecutivo Adjunto del Estado para el Programa de
Resultados del Estado de Minas Gerais; Diogo Lima, Superintendente de Gestión Estratégica de Recursos y Acciones del
Estado y de Rodrigo Furtado, Director de Modernización de la Gestión, runakunata parlaskankumanta tukuy yachayninta
quspa chay kasan sistemas especializados de Monitoreo y Evaluación del Estado de Minas Gerais nisqata.
Indonesiamantataj, pachi niyku pikunachus kanku Endah Murniningtyas, Directora de la Agencia Nacional de Planeación
de Desarrollo para el Alivio de la Pobreza (Badaan Perencanaan dan Pembangunan Nasional, BAPPENAS) chantapis al
Dr. Sujana Royat, Viceministro de Coordinación del Ministerio de Bienestar Ciudadano para el Alivio de la Pobreza y Jefe
del Grupo de Trabajo Nacional de Veeduría del PNPM Mandiri. Tukuy parlaykunaskankuta imaynatachus kasan Programa
PNPM Mandiri nisqamanta karka sumaj qhawasqa tukuy rirkanku tantakuman.
Méxicomanta parlaspa, chayachinchij pachi nispa kay runasta: Max Henderson, Jefe de Planeación y Relaciones
Internacionales de la Secretaría de Desarrollo Social (SEDESOL) apachispa yachay runasninta parlanankupaj yachachispa
tukuyman. Pachi nisuntaj Karla Breceda, Directora General de Geoestadística y Padrones de Beneficiarios de la SEDESOL;
Thania de la Garza Navarrete, Directora General de Evaluación del Consejo Nacional de Evaluación de la Política Social
8-9
(CONEVAL), Fernanda González, Directora General Adjunta de Impactos de Programas Sociales de la SEDESOL, Ricardo
Mújica Rosales, Director General de Monitoreo y Evaluación de la SEDESOL, Laura Durán, Directora de Planificación
de Operaciones del Programa Oportunidades y Andrés Cijuelos, Coordinador del Programa Oportunidades, paykuna
llank´arqanku asqha ruwaykunaspi chantpis ch´awarknku allinta Bolivia yachay runawan.
Yachay runas maimanta jina Banco Mundial nisqamanta yanaparkanku tukuy kamachikunata apaspa allin llujsinanpaj
intercambio nisqata, paykuna kanku: Óscar Avalle, Ricardo Loayza, Patricia Velasco y Patricia Álvarez La Paz markapi,
Tarsilia Ortenzio Veloso y Pablo Fainzylber Brasilia markapi, John Victor Bottini y Sentot Surya Satria en la oficina de
Yakarta y Rosa María Hernández Fernández México markapi. Indu John-Abraham, Melissa Rodríguez-Segura, Erika
Vargas, Concepción Steta Gandara y Samuel Freije (jefe de tarea) llank´arkanku jatun wasipi Banco Mundialmanta
Washington, DC markapi.
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
SIGLAS IMATA NIYTA MUNAN
BDMG
Banco de Desarrollo de Minas Gerais (Brasil)
CCT
Transferencia condicionada de dinero
CONEVAL
Consejo Nacional de Evaluación de la Política de Desarrollo Social (México)
CUIS
Cuestionario Único de Información Socioeconómica (México)
GDLN
Red Global de Aprendizaje para el Desarrollo
GERAES
Oficina de Gestión Estratégica de Recursos y Acciones del Estado (Brasil)
INEGI
Instituto Nacional de Estadística y Geografía (México)
KDP
Proyecto de Desarrollo de Kecamatans (Indonesia)
LOA
Ley de Presupuesto Anual (Brasil)
ONG
Organización No Gubernamental
PMDI
Plan de Desarrollo Integral de Minas Gerais (Brasil)
PNPM Mandiri
Programa Nacional para el Empoderamiento de la Comunidad (Indonesia)
PPAG
Plan Plurianual de Acción Gubernamental (Brasil)
SEDESOL
Secretaría de Desarrollo Social (México)
SEPLAG
Ministerio de Estado de Planeación y Gestión (Brasil)
SFP
Secretaría de la Función Pública (México)
SHCP
Secretaría de Hacienda y Crédito Público (México)
SIMPADU-PNPM
Sistema de Información de Gestión del PNPM Mandiri (Indonesia)
10 - 11
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
QALLARINAPAQ
2009 watapi paqar kivi Ahskhanchasqa Boliviamanta jap’in uq waqisqata mit’ayu purajnaku yachapayamanta (sur-sur)
rimapanaku kananpaq tejsi muyupi Ruwana kikinchanakupaq puraq qellqa tijtu mana wajcha kananpaq paqar kitikuna
Ch’uwinnapi. Rimanakumanta kullapjpa yuyayta purajpi qhawapanakupaq kamaypawa. Musojchanapaq allinchanpaq.
Sut’i ruwaqawan chay nisqa qellqa tijtu mana wajcha kaypaq chinpakunapaq ichaqa kanapaq qollqemanta (CCT ingles
qillqapi) qellqa tijtu ch’uwinnakuq ñaupachasqa ayllurayku (CDD ingles qillqapi). Kallarqataq chaniy aylluchanakuy pawawan
musikay qillqa, apykachana qhawarina wichaypa qillqa tijtu aylluwakikuna.Kay waqisqakunawan, kamachikuna kamaypawa.
Boliviapi ñapis saqekunkuña wakin kuna Brasilwan, Indonesia Mejikupiwan, rimapanaku asqha video conferencias muyuspa
suyu suyumanta. Thanqana kay purajanku rejsipanakumanta, kamawakuna qollqe jallch’ana wasi tejsimuyumanta“Banco
mundial) ruwapanku apykachanku tinkunakumanta wakichisqanku llijwi kunaywa qhatilli yachaymanta sayapayakunapaq
ch’uwinnakupaq (GDLN) wakichinku watukuyta kamachillikuna Jatun Paqar kitikunan La pazman México llajtaman.
Ministerio de Planificación del Desarrollo nisqa, ankhayqasqa mañakuta manukuyta Qullqi jallch’ana wasi “Banco Mundial”,
wakikun puywaka wamiqe kay churakuypi. Purajnakunapaq yachaykunata chaupinakunku qhawanapaq atipayta k’ami
qillqa tijtukuna chy mana wajcha kanapaq paykunapura: Qillqa tijtu Paqar kiti jap’iqana ayllumanta (Program National
Pemberdayaan Masyarakat Mandiri, PNPM Mandiri) Indonesiamanta chantapis Programa Oportunidades qellqa tijtu
apapayay qullqiq Mejikomanta. Yupaycha pawaychaku, apaykachana qhawaykachana yachasqa ajllasqa kasqa Paqar kiti
(Estado de Minas de Gerais Brasil) geraispa qhuyankuna allwiya “Estado por resultado”.
Ujtawan ruwanallapajpuni imaynachus rikunqa kay video conferencias nisqa, kay willanata qhawachin rimanakumanta
kapurqa paykuna Boliviakunaq. Ankhayqay kuna. Louise Cord, Gerente Sectorial pisichinapaj pobreza y genero nisqata
Banco Mundialmanta ch´allarirqa sapa video conferencia chantataj Samuel Freije, Economista Principal en materia de
reducción de la pobreza y Genero del Banco Mundial, ruarqa moderado jina.
Ñaupaj video conferencia nisqa ñeqe qhawapaku uyapuraku qellqa tijtu pura usqay ñeqen Bolivia Mejikopiwan ruwapakun
8 qhapak intiraymi killa 2009 watapi. Rantiysaykuna chaupichakunku qillqa tijtu kamaypawa runa ayllujpa sunay
warmikunapaq. Roxana Liendo, pawachakuq musikay qellqa kausaymanta del Ministerio de Planificación del Desarrollo,
yaikuchirkanku rejsichispa chay programas de politicas sociales Pro “indígena” del Estado pluri nacional de Bolivia. Diego
Iturralde, Jatun runa chay Centro de Investigación y Estudios Avanzados en Antropología Social de México nisqa, María
Teresa Gallard, Antropóloga y Andrés Cijuelos, del Programa Oportunidades, kutichirkanku tapuikunasta qhawachispa
chay enfoque multi sectorial de las politicas indígena y social nisqamanta. Parlarkanku tukuy wakichiykunasmanta qullqi
kunapaj Programa Oportunidades de México nisqata.
12 - 13
México Boliviamantawan yachaj runasnin tantakurkanku 17 jawkay kuski killa 2010 watamanta, paikuna qanku Karla Breceda,
Directora General de Geoestadística y Patrones de Beneficiarios, y Fernanda González, Directora General Adjunta de Impacto
de Programas Sociales, de la Secretaria de Desarrollo Social de México, parlarkanku programas wakichiy suyusmanta.
Aymuray killa 2010 watapi Bolivia yachaj runas tantakurkanku iskay kutipi Indonesia yachaj runaswan, cantapis Banco
Mundial yachaj runaswan, qhawanapaj imainatachus Indonesia apan wiñayninta ayllumanta pacha. Endah Murniningtyas,
Directora para el Alivio de la Pobreza de la Agencia de Planeación Nacional de Desarrollo (Badaan Perencanaan
dan Pembangunan Nasional, BAPPENAS) chantapis Dr. Sujana Royat, Viceministro del Ministerio Coordinador de
Bienestar Ciudadano para el Alivio de la Pobreza y Jefe del Grupo de Trabajo Nacional de Veeduría del PNPM Mandiri,
qhawachirkanku imainatachus Indonesia apan wiñaininta ayllumanta pacha. John Victor Bottini, Especialista Principal en
Desarrollo Social y Sentot Surya Satria, Especialista en Desarrollo Social, iskaynin Banco Mundialmanta, qhawachirkanku
uj qhawaita imainatachus Indonsia llank´asan ayllusninpi chantapis qhawachirkanku componente rural nisqata PHPM
Mandiri, chantapis qhawachirkanku maymanta ayllu Kecamatans ñaupaj llojsirka.
24 jawkay kuski killa 2010 watamanta, yachaj runas Boliviamanta rirkanku kinsa yachaikunasman gobiernoj Estado brasileño
de Minas Gerais. Chay kutipi Iran Pordeus, Coordinador Ejecutivo Adjunto del Estado para el Programa de Resultados,
qhawachirqa nusuq yachayninta wakichinapj allin políticas públicas nisqamanta. Diogo Lima, Superintendente de Gestión
Estratégica de Recursos y Acciones del Estado, chantapis qhawachirqa imaintchus ruwakun allin ñanpaj rinankupaq chay
práctica de la planeación y la gestión estratégica de los proyectos prioritarios del gobierno nisqa. Tukunapaj, Rodrigo
Furtado, Director de Modernización de la Gestión, qhawachin chay proceso de Acuerdos de resultados nisqta.
Videoconferenciastawan, ajllaspa yachaykunanta Bolivia yachaj runas Ministerio de Planificación del Desarrollo rirkanku
qhawaj Secretaría de Desarrollo Social y al Consejo Nacional de Evaluación de la Política de Desarrollo Social (CONEVAL)
en Ciudad de México, 23 kama 27 chakra yapuy killakama. Chantapis 9 10 tarpuy killamanta, yachaj runas SEDESOL
Méxicomanta rirkanku La Paz markaman chaipi tantakurkanku yachay runas chay Ministerio de Planificación del
Desarrollo Boliviamanta. Qay yachaikuna qhawachin imatachus uj chica parlakun tukuy qhawaskankumanta.
Ñaupajman kutispa, chay parlaykuna qallarin Brasilwan, wakichiyninta qhawaspa, chantataj qhwachin iskay tantakuy
qaskanta Indonesia suyuwan, tukuchaspa parlakun iskaichaspa políticas nisqa Bolivia Méxicotawan.
1 kaq phatma qhawachin ruwaikunasnit gobierno del Estado de Minas Gerais nisqamanta msk´aspa allinchayta
wakichikunasta. Gobernador Aécio Neves, makinpi gobierno purichin chay Programa Estado por Resultados nisqata,
chaiman yaparintaj uj mapeo estratégico acuerdos de resultados nisqatawn. Kay programa estadomantapacha
ruwachin gobiernos estatal y localman wakichiyta paykunaj programasninta. Chaymanata llojsin sumaj apay gobiernojta
kutichinapaj imatachus munanku jina aylluskuna.
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
2 Kaq phatma qhawchin programa de empoderamiento ayllu gobierno indonesiomanta, chaytaj ñaupachin propiedad
y liderazgo ayllumanta purichinapaj ruwaikunasta, allinlla kay uj programastawan ayllupi. Qullqi llojsispa gobierno
nacionalmanta, wakichiykuna ruwakun sapa aylluspi. Kay yachaykuna ayllusman qun experienciata ruwanapaj
astawan proyectos mana pobreza kananpaj.
3 kaq phatma qhawachin chantapis iskaychan kamachijninkuta pro pobres pro indígenas Bolivia Méxicotawan. Programa
Bolivia mask´an ayllusta orkunankupaj yuyaininta, yanapaspa desarrollo local nisqata allinchaspa mikhuininta, mana
onqunankupj, uj ruwaskunatawan. México suyupi programasnin jap´inku tecnologías estrategiastawan, allinchaskata
tapuykunatawan, qhawanapaj imtachus munanku ayllus, chantapis pikuna jap´inkanku programa yachachiymanta,
allin miqhuita, energía uj kunatawan. Kay kaq phatma qhawachintaj parlaykunasta yachaj runasmanta bolivianos
méxicotawan. Ciudad de México chinpariskata, chay qhawaikunapis resjsichinku chay antecedentes legales nisqa
wakichiykunasmanta chantapis imatawan ruwakun. Boliviaj chinpayninpi qillqasnin qhawachin llank´aj ruwaikuna,
qhawainin kanchis programas socialesmanta nisqa (Renta Dignidad, Bono Juancito Pinto, Programa de Vivienda
Social, Bono Juana Azurduy y Bono Mi Primer Empleo Digno).
Kay yachaykuna Sur-Sur nisqa, yanapan llank´anankupaj Gobiernomanta jap´ispa experiencias niqa iskay suyusmanta
pacha maypichus qanku chay programas de transferencias condicionadas de dinero y desarrollo qallparisqa
ayllumantapacha, chantapis tantaska jina chay sistemas especializados de planificación y evaluación de programas
sociales. Chairaiku, tukuy parlakunasta ruwakun ninapj sichus llinta ruwakusan programas sociales nisqata. Uj
parlaspapilla, yachanapaj mana qillqasmanta nitaj yachaj runasmanta, astawanpis yachaspa runasmanta pikunachus
experienciawan kanku campu llank´aspa, chay kasan astawan allin ruwakunapaj programas allinchasqata.
Banco Mundial nisqa kusikun imaynatachus yanapan qhuskanchaspa kay ruwaykunapaj, munantaj tukuy materiales
k´aska kay ruwaykunapi kutipunman yanapanapaj tukuy yachaj runasta pikunachus munanku allin apayta programas
sociales Boliviamanta. Astawan qillqaska kananpaj yachakunanpaj tukuy qhawasqata astawan yachaj runasman
chayanapaj yapakun kinsa qillqaskunatawan chay kasan: kay qilqaskata, CD tawan uj sitio Web nisqatawan. Chay
CDpi qantaj transcripciones registros de video yachaj runas ruwaskankunatawan. Chantapis quyta munan uj
yachaykunasta jinataj qan qhawaikuna diapositivas y las entrevistas con los funcionarios de Bolivia y México manta.
Qiqillantaj, kasan uj ruwaikuna ukarikunapaj chay sitio Web www.worldbank.org/boliviaplurinacional manta.
14 - 15
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
WAKICHIYKUNA PLAN MINAS
GERAIS ÑAUPAYANANPAJ
1
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
4 jawkay kuski killa 2010 watapi, tantakurkanqu video conferencia nisqapi Bolivia suyu runas Estado de
Mina Gerais runaswan. Chay kutipi Iran Pordeus, Coordinador Ejecutivo adjunto del Estado program
llujsinanpaq qhawachirqa inainatachus gobierno estatal ruan tukuy wakichicta qhawaspa imainatachus
rinku chay Políticas Públicas nisqata. Diogo Lima, superintendente de Gestion estratégica nisqa de recursos y acciones
del estado, yachachirka imainatachus ruwakun imainatchus llank´akun chay planificación y gestión estratégica de
proyectos ajllakaskuna. Tukuchanapaq Rodrigo Furtado, jatun runa chay Modernización de la gestión, qhawachin uyni
lloqsinapatapi. Tukuy quelqaikunasta chantapis video conferencias quelqasqa CD nisqa k´askasqa.
Ñaupayanapaj Plan de Minas Gerais Qhawainin
Kinkinchuy wiñanapaq Minas Geraismanta Pordeus qallarin qhawachiyninta uj chikhan qhawaspa wakichyninta Minas
Gerais qasqanta chantapis imainatachus yaikuchirka Estadupi wajjinasta chantapis karka kaikunasta astawan jap´ichisqa
Pordeukata chay i ñajnijpi. Pordeus nisqanta chay wakichisqa wiñanapaq Mina Geraismanta lloqsin uynimanta gobierno
estatalmanta qallarikun kamachiykunamanta allinta apasqa wakichiyninta sumaj llojsinanpaj tukuy runaspaq. Gobierno
Ruwaikuna sayakun kuskayanaspa wakichiyninta Planeación Presupuestaciónwan chanpatapis kanan uj presupuesto
equilibrado, inversión en proyectos estratégicos sumaj poqoykunatawan. Chairaku llujsin allinllalliwa patapi, askata
qhawaspa tukuy wakichyninta yapaspa qhawayaspa imainatachus rinku.
2002 watapi Gobierno Estatal Minas Geraismanta tata gobernador Aécio Neves, qallarikurkurka chay proyecto choque de
gestión nisqata, qhawaspa imainatachus rirqa, chayta ruan Banco de Desarrollo de Minas Gerais (BDMG). Chay wakichy
maskán allillaita chay proceso de planificación presupuestación del gobierno estatal chaiwan ch´uwanchanapaq chay
déficit presuestario nisqata. Chay wakichy, 2002 2006 wataman, llujsichirka kuna qaq sistema de monitoreo y evalución
chantapis plan de desarrollo chantapis wakichykuna plan estado ñawpayananpaq.
Pordeus nirqa monitoreo y evaluación qhawachin imainatachus rinku gobierno, qhawaspa indicadores llujsinku. Chay
wakichinkuna qhawachin maipi allin rin“llallinwa millkaspi”, pikunachus jap´inku llalliwasta. Chay puriyninpi kiti jatun
parlana kanku chantapis chirukaq, chaiwan yanapan qhawaita munasniykunasta, chaiwantaj programas apana Plan de
Desarrollo Integral. Yapaikuna kay qhawaipaq sumaj gobierno kananpaj.
Yachachikun parlaspa llallinwasta instituciones públicas nisqawan maitachus llallinwan kanan. Chay llank´ana yachay
ruwaspaj, qulkikunakunapaj estadomanta kan:
› Ñaupayanapaj Plan de Minas Gerais tantasqa (PMDI portugues qilqaypi). Ruwan estrategia karu gobierno ñaupayananpaj.
› Askhawata plan ruwanapaj gobiernomanta (PPAG) qhawachin imainatachus programas ruwakunman gobiernomanta,
chaypi kan estimativos financieros, yupaykunatawan.
› Jatun kamachiy sapa watapaj (LOA) qhawachin imainatachus sapa wata qhawakun estimativos físicos y finacieros del PPAG.
18 - 19
1 Rikch´ay urkusqa Pordeus parlaininmanta, qhawachin imainatachus Minas Gerais ruwarqa ñaupayanapaj plan de Minas
Gerais tantasqa. Chay plan sayakun iskay chakispi: (1) Fiscal Allinllay (2) Gestión pública allinllasqa musujllasqa. Astawan
rikurisqa planmanta kasan sapa millka llalliwa yanapan plan de desarrollo integralman, chaipi kan aska chayaykunapaj.
Chayanapaj sapa ruwaykunaman tukuyna chay indicadores llalliwasmanta. Kikillantaj sapa llalliwa indicadorta
qupusanku maiman chayanan 2007, 2011, 2023 wataspi. Maiman chayanan tiyan chay plan ñaupayananpaj tukuy Minas
Gerais runasman sumaj kausaininpi chaipi kanan sumaj yachachiynin, chantapis allillakay, wayna jark´ayta, qhatuykuna,
kikikuna, sostenibilidad medio ambietal nisqa, chantapis runas allin tiyankunankupaj.
1 Rikch´ay: Ñaupayanapaj Plan De Minas Gerais Tantasqa
Maimanta llujsin: Iran Almeida Pordeus qhawachiyninpi. Videoconferencia con Brasil 24 jawkay kuski killa 2010 watapi.
Llallinwa millkaspi transversales kanku, chairayku mana uj ministeriollawan kanku. Iskay rijch´ay qhawachiwanchij
imanatachus llallinwa millkánapaq mink´akunku mayman rinta munanchij chayanapaq sapakunapaj. Sapakuna qhawanku
imaytachus munanku astawan kallparinapaj llallinwa millkaspi.Chaykuna qhawachikunku indicadores de resultados
nisqapi mayman chayanan tiyan. Indicadores de resultados nisqa ruwakunku yachayrunaswan sapa llallinwa millkaspi,
rijsichispa maykama chayana 2011 2023 watakama. Uj kaq ñaupachakun proyectos estructurales qhawaspa maykama
chayanan. Chanta tantakunku qilqaskunapi proyectos llallinwa millkaspi, sayachispa imainatachus yanapanku allin
chayanapaj. Sapa qilqaskuna ajllarikunku llallinwa maiman chayankuna tiyan indicadores nisqapi. Agendas sectoriales
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
nisqa churanku imainatachus qhawakun, imainachus ruwakun. Chantapis yaikuchinkuman musuj ruwaykuna mana
kanapaj chay cuellos de botellas para la gestión de ejecucuión nisqa.
2 Rikch´ay: llallinwa millkaspi mink´akun
Maimanta llujsin: Iran Almeida Pordeus qhawachiyninpi. Videoconferencia con Brasil 24 jawkay kuski killa 2010 watapi.
Chayanapaq Ñaupayanapaj Plan de Minas Gerais tantasqa (PMDI) qhawachin llalliwas masq´asta. Planes askha
watapaq qhawachin ruwaykunasta chantapis uj planesmanta. Sapa wata qhawakun imaynata ruwakunku sapa kaq.
Ajinapis kasan uj retroalimentaciòn sapa kuti ruwana estructurasqa sapa kaq jap´iynin pachi´ qhawaikuna.
Imayna llalliwa tukuy parlasqhata gobernaciòn ministerios estataleswan, ajinapis ministerios llank`ana tantakuna,
yapaykunata qunku sumaj ruwakunapaj, chay parlaskuna sayasan gobiernoj allin ruwayninpi chay indicadores
económicos y socialesta mana runaskunata q´ipichispa. Chairayku, parlaikuna quwanchis yapaskunasta millka
llalliwaskunata, ruwakunku qhallarinapaj procesota gobernaciòn, ministerios uj ruwaykunastawan. Chay parlasqa
qhawachinku ruwaykuna llalliwasta, jap´ísqa ruwainin, qhawaikuna sapa kaq, indicadorestawan. Mayman rinanku
tiyan sapa llank´ay tantanaku, pikunachus jap´ichinku ruwaykunata, chairanku allin qhawachikunku.
Gestión Estrategica de Recursos y Acciones del Estado (GERAES) wasillank´ana
Diogo Lima khusqacharka parlaininta allin jap´ininkuta ñaupajman chayanapaq chay Gestión Estrategica de Recursos
y Acciones del Estado (GERAES) wasillank´ana, Ministerio de Planeación y gestion (SEPLAG), PMDI chantapis Plan
Plurianual de Acción Gubernamental (PPAG). PMDI qhawachin maykama chayana, imata ruwana, PPAG nin imatataj
ruwana chayanapaj.
GERAES kasan llak´aywasi allin rinankupaj jap´ichisqa proyectos, qhawan qulqi mana pisiyanapaj, pacha ruwakuyta,
allin rinakupaj chantapis imainatachus qulqi chayan sapa proyectoman. GERAES sapa killa riqsichin imaina llak´asanku,
kuraq runas ministerios uj wasistawan. GERAES ruwaynin plan de proyecto kapuchiynin, imaynachus risanku, maykama
chayasanku, ejecuciòn allin ruwayninta, parlaykuna, sapa wata qhawaspatawan.
GERAES ruwasqa wakichiyninta qallarikun qhawaspa ari nisqatawan chay terminos de referencia nisqata, chantapis
qawan ñaupañanta ari nisqatawan planes de proyectosta. Kaykuna allinqawaskas kanku chantapis tijrakunman
20 - 21
watamanta wata, imaynatachus allinllanman. GERAES ruwan ch´antayta proyectos, munaykunasta, ruwaykunasta,
chantapis llanqhaikunatawan.
Llank´aj tantanaku Programa del Estado llalliwan qhawachin llallinwan indicadores, planes kuyurikunapajtawan.
Qawanpis tukuy proyectos estrategicostawan, sapa llallinwa millkata. Sapa tantanakupi jatun runas qulqi apaykunas
proyectosmanta tinkuchinku kuraq kamachiynikuta chantapis ñaupañanku Plan Operativo Estrategico. Modernización
institucional tantanaku qawan allin ruwaykuna uyni llalliwasta.
Llalliwa uynista
Tukunapaj, Rodrigo Furtado qawachin llalliwa uynista imatataj qunan tiyan agencias ejecutivas y entidades del estado.
Llalliwas tupuychin indicadores jap´ispa chantapis maykama chayananku tiyan proyectos específicos nisqa. Kay uynikuna
yanapan uj llank´aikuna estrategia gobiernomanta. Yapaykunasta qurinku allin rinankupaj tukuy ruwaykunasta.
Chiqanchan chay proceso de planeación planes de acción nisqatawan chantapis proceso de planeación estrategico
del gobiernotawan, chantapis transparencia instituciones públicaswan qunku chantapis yanapanku tukuy runas
qhawanankupaj. Tukunapaj kausachinku uj cultura llalliwasta chanta rijchispa qurispa tukuy runasta llanqajkuna gobierno
sumaj llalliwastas chayachijtinku.
Unaypi gestión de proyectos nisqa qallarikurqa yachaspa ima insumos, actividades qawaspa chantapis productos likraspa
(kapuykuna ruwaykunatawan). Chantapis, uyni llalliwan rinku astawan ñaupajta chay kapuykuna ruwaykunatawan
qhawankupis mayman chayanku, juch´uy kuskan jatun pacha. Ajinapis, wasillank´akuna makinninpi kan qunanta
kapuyninta manataj allin puquykunasta.
Furtado rijsichirqa imaynatachus sapa thaskikuna kanku uyni llallinwasta. Uj kaq thaskiypi, gobernación kuraj runas
ministerios estatalesmanta ari ninku chay indicadores estrategicos, uj llank´aypi ajllasqa chayanapaj. Kay llalliwa
churakun llank´anapaj uyniwan sumaj qhawaspa, ministerios gobierno wasi llank´aykunatawan. Chay uyniswan ajllanku
indicadoresta, wiñachinku uj estrategiata chantapis ninku llank´ana tantanakuta. Kay llak´ay tantanaku purichinku
proyectosta sumaj llalliwasta chayachijtinku.
Kay llank´aykuna qhawachin mayman chayana, imatachus ruwana sapa llank´ay tantaku chantapis kapuykuna ruwaykuna
mask´asqa, uj ruwaykunatawan. Chay llank´aykuna watunan tiyantaj kapuykuna ruwaykuna qusqa, kanku astawan
allinllanapaj chay objetivos churasqata chantapis mayman chayan chiqanchanapaj sapa jaywaykunata. Ajinapis, chay
wiñay qhawachinan tiyan indicadores allin risanku chay estrategia prioridadestanwan. Ajinapis chay puriy ninan tiyan
indicadores jap´isanku munasqaykuta tinkunapajchay indicadores sumaj jap´iska kanku likranapaj imaynatachus rin
llank´ay tantanaku jatun ñaupa pacha. Uj qhawachiy rijsichin imatawan yaikuchina tiyan.
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
Allin qhawakunapaj, tukuy willachiykuna uyni llalliwan qilqakun chay diario oficial gobierno estalmanta. Kay willaykunapi
yaykuchin contrato, mayman chayana chantapis imaynatachus likray ruwana. Ajinapis sutichinku uj comisión de
representantes de organizaciones del estado y la sociedad civil nisqata qhawanapaj llalliwasta. Imaynatachus purisanku
qhawakun chay sitio web nisqhapi.
Yachachiykuna: qhawakun uj uyni llalliwa allin ruwasqa
Uj kutiypi imaynatachus ruwakurqa yachachiykuna Minas Geraispi qhawachiwanchij imaynatachus llank´akun chay
proceso uyni llalliwan nisqa. 3.920 wasiyachachiy sistema estadoqmanta rijsinchin jatun yachachij runa kananpaj
allin ñaupayananpaj. Chayanan ruwaykunata karka “sumajyayta maykamachus rinku yachaywasipi jap´iska uj sistema
eficiente nisqawan, chaitaj chayana patapi, khuskanchaspa, qhawachikuspa normas internacionales nisqawan
chantapi mayk´wan imatawan chayakun”. Chay ruwaykuna churarqa chayanapaj pisiyaspa tukuy ujjina yachachij ayllus
markaspi. Chay parlaykuna karkanku indicadores de nivel del lecto escritura nisqata, uj yachachiykunataj yupayanapaj
chantapis portugues parlaita quinsa phisqa grados nisqata. Chay´ruwaykuna jap´ichirkanku mayk´akama yachachiykuna
yachaywasipi kanku, imaynatachus ruwanku yachachiykuna, musuq chikan kamachi yachachiykuna, apaykuna chantapis
sistemas de evaluación de la calidad de enseñanza niskata. Kay allin qhawaywan astawan yachaykuna chayarkanku
wicharispa 45.2 % 2006 watapi, 58.1 % kama 2007 watapi. Kikillantaj, Mina Gerais kutimuchirka astawan pataman sumaj
yachainin yachaykunamanta. Chay sistema niskaman atiparkanku olimpiadas yupaikunamanta nisqapi. Tasa ñawiriy
qillqaymanta kan astawan jatun suyumanta. Tukuchanapaj, Minas Gerais karka uj kaq estadomanta quspa qillqaykunasta
tukuy yachaykunata chantapis yachachinku tukuy yachachiykunata jisq´un watakama.
22 - 23
1 Qhawana: Imaynatchus qhawakun uj llalliwa uyni
Imatachus tapuykuna chantapis kutichina likranapaj calidadta uyni llalliwaspi:
Likrasayku imatachus likrana karka?
1. Likrakusankuchu llalliwasta chantapis impactos más pertinentes nisqata?
2. Indicadores nisqa yanapasankuchu ruwaykunata?
3. Yaykuchirkankuchu astawan ajllasqata llank´a tantakunapaj?
4. Qhawaskachu kanku indicadores nisqa runas munasninta?
5. Tiyanchu uj indicador permanente nisqa, atinanpaj likrayta tantanakusta jatun pachakama?
Konkucho allinta indicadores niskata?
6. Sumajta kanku indicadores qhawachisqa?
7. qhawakurkachu allinta likray ruwanata?
8. rijsikurkanku allin ruwaspa valores de referencia nisqata?
Allin kanku chayaykunapaj?
9. Sapa chayaykuna kan uj sut´iy jap´inaku?
10. Qunchu uyni yapaykuna sumaj ruwanata unay kikinchajina?
Ruwaykuna allin karkachu?
11. Indicadores nisqa llujsirkankuchu parlaykunamanta?
Ruwasqa: Rodrigo Guerra Furtado qhawachiyninpi.
Rimariykuna
Chay rimariykuna apakurqa tukuchaspa kimsa qhachiykuna, parlakurqa chay propuesta y programación de la ejecución
nisqapi, ajinapis qhawarqa responsabilidades institucionales y administrativas sapa ujmanta. Kimsa killapi ruwakunman
chay proyecto apayta qillkunamanta pacha ruwanakama. Proyecto wakichiykunaka munan apayta asuntos juridicos
y adquisiciones nisqata, ajinapis tijrachinku cronograma del proyecto nisqapi. Uj mantapis, mayk´a pacha ruwakun
proyecto kanan tiyan imayna proyecto ruwasqa. Ajina qhawasqapis tukuy proyectos estandar nisqa, yachaywasis,
wisqhana wasistawan, uj chikapachallata kan. Kikillantaj ñan ruwanapaj munakun astawan pacha imachus sapa ujman
uj kaq proyecto ruwakunan.
Pikunachu Bolivia runas rirkanku mask´arkanku qhawachiyta kamachinninta chantapis imatachus ruwanku sapa
institucionpi. Watuy kutichispa parlaspa instituciónmanta apachininta chantapis ruwayachinpis proyectota, Brasilpaj
runasnin nirqanku uj institucionlla, (SEPLAG) ch´antaj ruwanku, chantapis presupuestación ruwaykunatawan
proyectomanta. Ajinapis, sapa llank´aykuna chayjina kanku (Allinllay kay, yachachiy, apaikunatawan, jina) yanapan
wakichiyta ñaupayananpaj proyectosta. Programaq llallinwasta qhawachin yupaykuna yachayta kananpaj tukuska
llalliwa. Gobierno suyu apachinka yachay jawa runata uk´u runata chantapis uj runastawan. Chay fundación Joao Pinherio
nisqa ruwantataj yupaykuna yachayta.
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
Indonesiaq Jatun Wakichiykunan Sapauj
Kanankupaj Tukuy Ayllu Runasta
2
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
ymuray killa 2010 watapi Bolivia runas tantakurqanku iskay kutipi Indonesia runaswan, Banco Mundial
nisqa runastawan parlanankupaj Indonesia wakichiyninta apasqa ayllu runasmanta pacha. Suxta
aymuray killapi tantakurqanku John Victor Bottini, amawta Desarrollo Social nisqa, chantapis Sentt Surya
Satria, amawta desarrollo social, llank´akuna Banco Mundialmanta, pikunachus qhawachirkanku imaynatachus rinku
ñaupajmanta Indonesia ayllu ruwasta.
Aymuray killa iskay chunka phisqaniyuq runas tantakurkanku pichus kan Endah Murniningtyas Directora de la Agencia
de Planeación Nacional de Desarrollo para el alivio de la Pobreza (Badaan Perencanaan dan pembangunan Nacional
BAPPENAS) Dr. Sujana Royat, Viceministro del Ministerio Coordinador de Bienestar Ciudadano para el Alivio de
la Pobreza y chantapis jiliri grupo trabajo Nacionalmanta de Veedura del PNPM Mandiri, pikuna qhonku imaynataq
indonesio gobierno qhawan poqoiykunaman rispa ayllupi. Endah Murniningtyas qhawanchin rimanata reducción de la
pobreza nisqata, plan de desarrollo nacional del gobierno indonesio uqhupi chantapis qhawan imainatachus kunan kasan
pobreza del PNPM Mandiri chantapis qhawainin ruasqaininta.Dr. Royat rimaska chay presentación Murniningtyasmanta.
Qilqhasqa documentos video conferenciastawan k´askasqa uj CDpi.
Wakichiykuna ayllu runasta sapauj kanankupaj
Sentot Surya Satria nin, Indonesia programa para combatir la pobreza kimsa wakichiykuna kanku: (1) qhawaykuna seguridad
socialmantawan (2) wakichiykunan sapauj kanankupaj tukuy ayllu runasta (3) yanapana juch´uy kuskantapis empresas
nisqata (pymes). John Bottni Sentot Surya Satria chawpichakunku wakichiyninta 2 kaq wakichiyta, chay rirka kutikunankama
Programa Nacional wakichiykuna ayllu runasta (Program Nasional Pemberdayaan Mandiri, PNPM Mandiri) Botini nirka 1
kaq wakichiyta qhawan runasta, 2 kaq qhawan aylluta, 3 kaqpis runas kuyunanqupaj sector privado nisqaman.
Descentralización democratizacióntawan, gobiernos locales nisqa jap´inku astawan sapa purinakupaj qullqinta allin
apanapaj. Chay qhawaynin sapa uj kanankupaj ayllupi chay PNPM rayku. Mandiri masq´an sumajyachiyta tukuy entidad
locales o subnacionales nisqhata ñaupachikunapaj chay proyectos de desarrollo pertinente e innovadores nisqa ayllu
ukhupi. Juch´uy ayllu sutin kan aldea (atin ruwasqha veredas o grupos no oficiales nisqata). Askha aldeas tantakunku
subdistritos kanankupaj, sutichasqa kematans. Uj regencia nisqa (kabupaten sutiyuq) uj marka ruwakun askha
kecamatanswan. Uj jatun ayllupi kan askha kabupatens ciudades nisqa. Jatun ayllu kan astawan jatun millka.
Chay qhawachiy uranman patanmankama gobierno Indonesio jap´in, chaipis qallarikurqa askha proyectos de desarrollo
nisqawan, thanqasqa ayllusrayku, qullqitataj qupun Banco Mundial nisqa.
Chay kimsa proyectos de desarrollo Kecamatansmanta, ruwakurqanku 1998 2009 wataspi mask´arkanku juch´uynanta
pobrezata, allinllachin gobernabilidad local yapakuntaj instituciones de microfinanciamiento atiyninta. Chay programas
26 - 27
koriyta munarkanku donaciones globales, facilitadores y asistencia técnica gobierno localesman, chantapis maykunachus
qullqi mañanku. Uj kutipi chay programa contra la pobreza urbana nisqa kurqa qullqita tukuy ayllusman kallarinapaj
chay planes de desarrollo nisqata, ajinapis chay juch´uy infraestructura, yanapaykuna wauqe manaimayuj masisman
chantapis desarrollo de Pymes nisqa.
Chay ñaupaj ruwasqa kay programas de desarrollo t´ankasqa ayllu, gobierno indonesio yapachirqa 2007 PMPM Mandiri,
uj programa sumaj uyarisqa jatun ayllupi, ruwasqa atinninta aylluninta. PNPM Mandiri yachan sumajta ñawiri chay ñaupa
proyectospi, churaqa chay ayllupi, ruwanapaj uj programa nacional imatataj maskhana kan jap´ikay sumaq llalliwa chay
pobre aylluspi, tantaykuy juch´uy ayllus participantes activos mana sujetos pasivos kananpaj, allillakunman coordinación
ujjina programaswan.
3 Rikch´ay, Bottini ruwasqamanta, qhawachin wakichiykuna ayllupi sapa thaskiypi. Chay allinllay programamanta,
qhawachin patamanta uraman, chantapis uramanta pataman, chay ticray kan paradigma desarrollonpi, ajina jap´iska
suyumantapacha chay Objetivo de Desarrollo del Milenio nisqa juch´uychaspa chay tasa de pobreza kuskankama 2015
watapaj. Musoj paradigma nisqa qawachin tukun runas mana imayujta, kanmanku jina llak´aykunapaj tukuy wakichiypi,
jap´ispatukuy yachayninta wakichiykunantawan apasunman derechos básicos kananpaj chaykuna kanku mana
yarakhayananpaj, wasiyuj, yakuyuj, saneamientota allinllakay, yachaykuna, llank´aykuna, jallp´ayuj, pachamama allin
kausaspa, llankána, uj uj sumaj ambiente de negocios seguridad nisqa kananpaj. Chay estrategia ruwaskamanta pacha,
tukuy políticas y programas qhawachinku kay paradigma nisqata.
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
3 Rikch´ay: Ruwaykuna sapa uj kaqpata
Ruwaska: PowerPoint John Victor Bottini 1 kaq qhawaininpi Indonesia suyupi 6 Aymuray killa 2010 watapi.
Bottini y Satria nisqankumanta chay qhaway uraman patakama ñuqha ninankupaj ayllu runas qhawachikun imaynatachus
maq´akun runas llank´aykunata. Chay wakichiykuna yaykuchin tukuy imatachus munanku ayllupi, Kecamatan Kabupaten
nisqa chay coordinadores tapuykunatawan jatun aylluspi suyutawan. Ayllupi iskay qhawana kan (uj kanan tiyan warmiswan)
tantakunapaj ajllakun comites niqata paykuna ninku imatachus ruwana tiyan, chanta qhawanankupaj Kecamatanpi. Tukuy
ruwaykuna qullqi apanankupaj chantapis allin rinanpaj ruwakun aldeapi. Kabupaten, jatun ayllus, suyustawan chay llak´aykuna,
yachaykuna chantapis qhawachiykuna jap´ichinku tukuy yachachiyninta, tecnologia y coodinación nisqata ruwanapaj chay
programa nisqata.
PNPM Mandiri
Programa nacional kaspa, PNPM Mandiri mask´an yapayta ayllus llak´ayninta, chantapis autoayuda tantakuna sumajyakun
allin kausayninta. Programa local qhawayninpi sumajllan ayllus llank´ayninta qhawaspa runasta manaimayuj subdistritos
aldeaspitawan. Urakananpaj mana allin llank´aynin uj ruwaykunarayku, programapi thaskikun tukuy ruwaykunasta sapa
yachaywasi ministerio nisqa. Chay kausaypi PNPM Mandiri qullqita qun p´iska subprogramas nisqapaj regiones rurales,
urbanas, subdesarrolladas y especiales, infraestructura rural chantapis economia socil regional.
28 - 29
4 Rickch´ay Qhawachin imaynatachus qullqita qunku chay kimsa subprogramaspaj. Astawan kuskanmanta qullqita
apakun proyectos de transporte nisqaman. Allinllakay programas jap´irkanku askha qullqita. Chantapis programa
sociales y económicos jap´irkanku 10% qullqimanta. Chay programas yachachina, medio ambiente, chajrachanawan uj
chhica qullqiujlla jap´irkanku.
4 Rickch´ay: Maiman rin donaciones globales PNPM Mandiri nisqata
Kay willaykuna llujsin,PNPM rural,
PNPM urbano suyus especiales y
subdesarrolladas, 2009 watapi
Rickchay: PowerPoint qhawachiynin Endah Murniningtyas 2 kaq videoconferencia Indonesia 25 aymuray killa 2010 watamanta.
PNPM Mandiri ruwayninkuta kan:
› Wakichiykuna ayllupi
Facilitador nisqa llank´an astawan ayllu riksichiyninta chantapis tantanaku ruwanapaj chantapis ajllakun pikunachus
qhawarkanku aldeapi.
› Ayllu quriynin
Qurikun tantanaku de autoayuda nisqaman musuq junt´aska wakichinapaj imatachus munanku chay foro de organismos
asesores nisqa, imatajjina: (1) infraestructura básica (ñankuna, qarpaykunapaj, yachay wasi, allillakay wasi) (2) qullqi
apaykunata.
› Ayllu gobierno mask`aspa astawan yachayninta runas ruwaskankuta
Apakun tukuy llank´aykunasta mask´aspa gobierno local wiñayninta, allin kauskunankupaj tukuy ayllupi.
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
› Yanapana programa ruwayninpi
Willaykuna jap´ikun allin rinankuapaj (MIS), programa de moitoreo qhawanapaj imaynatchus risanku chay operaciones nisqa.
Imaynata qullqi purin PNPM Mandiripi
5 Rickch´ay, qhawachin imaynatchus qullqita qunku tukuy ayllusman. Sapa ayllu qhawan, rak´in, purichin proyectos
nisqata, qullqita yupaykun chantapis qhawan allin kananpaj instalaciones e infraestructura nisqata. Ajinataj ruwakun,
uynikun imaynatachus qulqi apaykukun. Sapa wata gobieno nacional qullqita qun kecamatans llajtasman. Kay qullqitaj
qunku ayllusman pikunachus ruwanku chay prioridades de financiamiento. Mana qunquchu ajllasqa yuch´uy lista
negativa de proyectos nisqata, runas ayllumanta qhawanku imaynatachus ruwankanku chay menu abierto nisqapi.
Uj kuti uynichisqa maiman rinan qulqi, Departamento del Tesoro nisqa qullqita churan uj cuentapi tukuypaj sutimpi.
Chaimanta pacha chay qullqita rinku comites de ejecución ayllumanta qhawaspa imainatachus ruakusan llank´aininku.
5 Rickch´ay: Imaynata qullqi purin PNPM Mandiripi
Ruwaska: PowerPoint John Victor Bottini qhawachiynin 1 kaq videoconferencia Indonesia aymuray killa 2010 watapi.
Ruwaikuna ajllariykunatawan llank´ajkunapaj programa nisqapi
Churaspa tukuy ruwaykunata ayllu maquinninpi, gobierno nisqa kutichin sumajta imatachus munankuman chairaiku
ayllus kallparikunku. Qay qulqi qusqa ayllusman yanapan ayllus mana imayujta chantapis allinllan chay programas y
objetivos dispares nisqata sapa ministerios y organismos gobierno nacionalmanta. Gobiernos localesmanta, qulqi
quriyninta PNPM Mandiripajta qallparichinkuman waqichiykunata uramanta pataman, allinllanapaj kutichiykunata,
30 - 31
servicios sociales allin ruwasqan chanta sut`inchanapaj ayllu ukhunpi. Chantapis donaciones nisqa warmista astawan
llak´achichinku, imaynatachus astawan parlanku ayllu ukhupi, programas de justicia niska allin rinankupaj yanpaspa
pikunachus mana allin qhawaskas kanku, chantapis astawan qullqita kuspa fondo fiduciariosman. Desarrollo economico
parlaspa, donaciones nisqa allinllanman mercadoswan, kausachispa instituciones de micro financiamientota chantapis
yaukuchispa tecnologia de información, energia renovable nisqata.
Bottini y Satria nirkanku tukuy runas ayllumanta llak´ananku tian makinta churaspa obras ruwanapaj, mana mask´aspa
uj llank´akunata jawamanta, manachus allin yachaskas runas kactinku chantapis equipos y maquinaria nisqa rantinapaj.
Chairanku, proyectos nisqa mana aska qullqita apankuchu imainatachus ninku. Uj chika proyectos de infraesructura,
yachaywasi, chaka, ñankuna, perkha sayana, uj jina proyectostawan, US$ 30.000 qullqita apankuman. Watamanta wata
tukuy runas ayllumanta astawan jap´iyta yachanku qullqita, apayninta chantapis ruwaspa chántaitapis, chaymanta
astawan allinta apanku programasninta.
Chaymantapis ayllus atispa allin apayta qullqinninta donacionesmanta, gobierno central nisqa yanapan wakichiyninta
experiencia técnica apaspa. Yachayruna tantanaku qhawananku tian 32 katun ayllusta (mana chaypi kanchu jatun ayllu
capital nisqa) chaykunataj p´itikunku 394 aylluspi, 4800 juch´uy ayllus, chantapis 61.000 juch´uy juch´uy ayllus.
Yakarta kuraj markapi tiyakunku uj amauta tantaku pikunachus qhawakun imainatachus risan qullqi apayta, infraestructurata,
rantiykunata, willaykunata, yachachiykunata mana qullqi ukharikunankupaj. Jatun aylluspitaj kasan uj wakichiykuna aylluta,
uj amauta ingeniero civil, chantapis uj amautas pikunachus qhawanku qullqi warmispata, qullqi apana y computadores
nisqa sapa ayllupi, chaypi kanku iskay facilitadores, uj qhawan imaynatachus purisan ayllu, ujtaj ingeniero civil.
Juchuy juchuy ayllupi runakuna mask´anku allin qullqi yupayta apanankupaj, uj tantakuy ruwankunapaq chantapis uj
facilitadora.
Satria y Bottini parlaspa yapaykurkanku comunidad qhawayninpata uj kuti ruwasqa tukuy programas, yachaspa ima
proyectos qullqitataj kachaspa juchuy ayllusman, proyectos sapallan allin purinku. Yachanapaj imatachus ruwana
maypi qullqi kachana chaypaj Kecamatan kasan, chaytaj qhawakunraj astawan patapi. Sapa qhawajtinku ex post
ruwaypi yachakun maypi allin qullqi apakusanchu. Chay kajtinka tukuy qullqita qhichunkuman ayllusta, mana programa
ruwanankupaj.
Chay sistema de informacón y gestión del PNPM Mandiri nisqa (Sistem Informasi Manajemen Terpadu PNPM
Mandiri, SIMPADU-PNPM)1 jap´in willaykunata tukuy provinvias nisqamanta, qhawachispa chay willayta yupaskata
1 Qhawaychiq sitio Web, http://simpadu-pnpm.bappenas.go.id/DesInventar/main.jsp
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
qhawaspatawan. Ajitaj ja´in willaykunasta phiska subprogramasmanta PNPM Mandiri kuskantawan. 6 Rick´chay
qhawachin imaynatachus SIMPADU-PNPM willaykuna llujsichin.
6 Rickch´ay: Qhawachin imaynatchus willaykuna llujsichin
Rickch´ay: PowerPoint Endah Murniningtyas qhawayninpi 2kaq videoconferencia Indonesia 25 aymura killa 2010 watapi.
Chayanan, ruwaykunata, wakichiykunata
Murniningtyas amauta qallarin parlaininta yachachispa kimsa chayaykunata kuskan pacha ruwanata gobiernoj Indonesio
nisqata, chay kanku: paz y seguridad, justicia y democracia nisqakunata.Astawan wiñachinapaj mayman chayana
gobierno nisqa ruwarka uj ruwaykunata phisqa phatma: (1) desarrollo económico y bienestar de la población, (2)
reformas del sistema de gobierno, (3) democracia, (4) imperio de la ley y anticorrupción y (5) crecimiento y justicia
inclusivos. Imaynatachus qakichina chyman chayanapaj qhawachikunman uj ruwayjina “pro crecimiento, pro empleo
y pro pobres”. Chaypaj kimsa indicadores centrales nisqa 2014 watapaj kanku: tasa de crecimiento entre 7,0 y 7,7 por
ciento y una tasa de pobreza entre 8 y el 10 por ciento
Pro crecimiento wakichiykuna mask´an wichariyta, chantapis usqayayta allin qullqiuj kanakupaj, astawan qullqita
rantiykunapaj chantapis ruwsninkuta jawaman apanankupaj, juch´uy llank´aykuna wasis, sumaj qullqi kuyurikunanpaj.
Pro empleo wakichiykuna mask´an astawan llank´aykuna kananpaj uj rantiykuna kuyurikunanpaj chantapis allin
relaciones industriales kananpaj. Pro pobres wakichiykuna mask´an astawan allinchayta economia agricola, forestal,
marítima y rural nisqata. Kay wakichiykunata p´itispa chay alivio a la pobreza nisqa, maskan astawan yachaykunataq
ayllus purinankupaj. Chay wantaj astawan acceso a servicios básicos yachachinata, allikay, saneamiento, sumaj yaku
ujarinapaj, chantapis qhawana tukuy infraestructura nisqata.
Yapanapaj imatachus Satria nin, Murniningtyas rijsichirka maypi mana atikunchu ruwayta pisichianapaj runas mana
imayuj kajkuna kimsa tantakuypi (qhaway rickch´ay 7), qhawaskunata yawarmasispi astawa manaimayuj, manaymayuj
chantapis imayujtallawanpis, manaimayuj ayllukuna chantapis juch´uy, kuskan empresas (Pymes). Ñaupaj tantakuna,
seguridad social y protección, yaykuchin kayjina programasta: arroz runapaj mana imayuj (Raskin), yanapana escolares
ruwayninkuman (BOS), manaimayuj runasta allikay quspa, qullqi mañaykuna uj yanapaykunatawan. Iskay kaq tantakuna
32 - 33
qhawan wakichiykunata astawan jatun ayllu kananpaj, kimsa kaq tantaku qhawan chay Pymes nisqata.
7 Rickch´ay: Programas juch´unchanapaj pobreza nisqata
Ruwasqa: PowerPoint Endah Murniningtyas qhawayninpi 2kaq videoconferencia Indonesia 25 aymura killa 2010 watapi.
8 Rickch´ay, ruwasqa conferencista Murniningtyas patapi, qhawachin tukuy wakichiykunasta ayllujpajta. Kay wiñaykuna
qallarikun “socialización” nisqawan, niyta munan aylluta yaykuchiyta, chantapis yachachiyta imchus niyta munan
wakichiykuna ayllujmanta, mayman chayana karu pachapi chantapis imata ruwana tiyan ayllu wiñananpaj. Chantapis
ñaupañan puriyta tantakuy ruwaspa, chaypitaq warmista qunku sumaj llank´ayta, qhawanapaj imaynatachus kan mana
imayuj runas chay ayllupi urk´unapaj astawan ruwaykunasta astawan ñaupaj rinanpaj chay proceso nisqata. Tukuy runas
ayllumanta astawan yachaspa imachus kan runas mana imayuj, apanku chay proceso de “mapeo social” qhawanapaj
pikuna astawan mana imayuj kankuchu (qhawaspa yachayninkumanta pacha). Chay thaski ayllu tantakunapi qhawakun
kanchu manachu runas tantaku yachajniyuj, mana kaqtinka uj musuj tantaku ruwakun, apanapaj tukuy wakichiykunata
beneficiarios nisqa qunapaj.
Chay llalliwa jap´iskata amautas, tantakuna runas ayllumanta atinku kayta chay proceso ukhupi chantapis yachanku
imatachus munayninku kan, imaynata ruwankanku tukuy wakichiyta programas y proyectos nisqapaj.
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
8 Rikch´ay: Imaynata ayllu japh´ikun yuyaininpi
4. Maypichus
ayllus kanku
5. Tantakuna
imaynata ayllupi
llak´ana
3. Umachakuna
mana imayuj
aylluspata
6. Wakichiykuna
2. Ayllus
tantakunata
7. Ruwaykuna
1. Ayllus
rijsichinata
8. Pinkunapaj kan
Rickch´ay: PowerPoint Endah Murniningtyas qhawayninpi 2kaq videoconferencia Indonesia 25 aymura killa 2010 watapi.
Imataj ruwan
Tapuypi imaynataj kasanku ayllus runas 96% qaylla nirkanku allin kasan llalliwakuna. Astawan ruwarkanku juch´uy aylluspi,
programa munaskanrayku llank´ayta juch´uy ayllusmanta proyectos. Chairaykupis, astawan ayllus jap´inkuman proyecto
ruwayninkuta. Qhawaspataj, uj proyecto hidroelectrico nisqa yanapanman iskay kimsa ayllusta. Ajinataj, proyecto yaku
urkunapaj, qunman yakuta uj ayllustawan, chayta qhawasunchis astawan ñaupajta.
PNPM programa qhawaspa kan chantapis ruwakun imaynatachus purisan yupaykuspa rijsispa maymankama chayan.
Kay yachaykunapi qhawakun, astawan warmis chantataj mana imayuj runastawan kanku proyecto ukhupi, chayaspa
45 % kama. Uj jina proyectos qhawachinku astawan warmis proyectos ukhupi kanku. Aylluspi, warmis tantakujtinku
yupaykuna chayan 100 % man.
Proyectos qhawayninku mana imayuj runas qhawaspa, allin ñanpi rin, chantapis mana chayaspa astawan mana qulqiyuj
runasta ayllumanta chay kasan imaynatachus astawan qulqi rin bienes públicos, infraestructuratawan ayllupaq.
Chayraykutaj, tapuykuna ruwaspa qhawachin astawan allin riyta 10 % kama. Ajinapis, ayllu runas astawan allikaywan
kanku, wicharispa 9%, 12% kama. Kay allin ruwaykuna qhawachin imaynatachus ayllurunas llujsisanku manaimayuj
kaspa, chay kakusan tukuy llank´aykunarayku ayllupi. Chantapis, astawan qulqi qupuska kan ñanpaj chakapajtawan
ruwanapaj, ayllu runas astawan yaykunku yachay wasisman chantataj thañiy wasisman. Chayrakutaj tukuy qullqi kuska
34 - 35
allikaypaj, yachachinapaj saneamiento kunastawan astawan sumajchan allin kausaita aylluspata runasninkumantapis.
Bottininin, programas PNPM Mandiri qhawachinku allin ruwaskata, ajinapis kanman estacional o temporal nisqa, llank´ay
yaykunapaj.
Rimariykuna
Rimariykuna ruwakurka presentaciones tukuspa, chaypi astawan qhawakurka imaynatachus qhawanku programas
ruwayninta chantapis imaynatachus purinku gobierno nacional nisqa juch´uy aylluswan. Kutichispa chay tapuska,
imatachus gobierno nacional munan ayllusmanta Royat nirka programa ruwasqa kan kausachinapaj “uj musuj umachayta
mana imayuj runaspa” qhawanankupaj allin runas qaskankuta pikunachus astawan jatunchankuman tukuy suyuta
manataj ima ruwayniyuj qankuman mañaspalla qullqita gobiernomanta. Mana imayuj runasta quspa imaynatachus
yanapakunkuman, kaykuna sayachinkuman paykunapaj llank´ayninta, chay kanman juch´uy wasillank´anata.
Royat ujtawan nin, proyectos wakichiynin mask´an gobierno central y comunidades astawan kuska purinankupaj.
Chay niytawan, ayllus apaykuman allinta tukuy qullqisninkuta. PNPM astawan qallparinnin kasan ayllus llank´ayninpi
wakichinapaj programasninta. Astawan pisichispa gobierno central ruwayninta chantapis imfluencia politica yaykunanta,
PNPM Mandiri Programa mañan Banco Mundial nisqaman kausachiyta uj fondo fiduciario nisqa, chaypi tantakunapaj
tukuy qullqi jamucta yanapaykunasmanta. Chayjina ruwaypi kanman allin qullqi apanata chantapis man yaykuchinchu
uj munaykuna jawamanta. Astawan qhawachin pikunachus qullqita qonku allin apayninkuta tukuy qullqi urqhuskata.
Royat qhawachirka, kutichispa uj tapuyta, mayq´a pachapi proyectos ruwakunman?, PNPM yanapan pusi watakama. Kay
pachapi, ayllus atinkuña allin wakichiyta programasninta. Chay pusi wata tukuspa ayllus atinku mañakuyta qullqita uj
qullqi wasismanta, gobiernosmantapis. Ajinataj, PNPM Mandiri Programa yanapanman facilitadores quspa uj proyectos
jamunankupaj. Ayllus kanku ajllayta imatachus munanku ruwanapaj paykuna proyectosninta tapuspa facillitador nisqata
gobierno nacionaltawan.
Kutichispa uj tapuyta, imaynatachus qhawanku Murniningtyas nirqa, PNPM Mandiri nirqa programas puriyninta
qhawakun tapuspa chantapis rispa maypichus proyectos ruwakusanku. Uj encuesta socioeconomica nisqa (encuesta
anual de consumo) chantapis encuesta de información sobre hogares nisqatawan qhawachikun allin willaykunasta
analistas tupuyankupaj. Gobiernotaj ruwayta atin chay sondeos nisqa aylluspi. Indicadores nisqa qhawachinku imapi
runas qullqinwan rantinku mikhunapaj, allikaynapaj, chantapis wasinpaj.
Askha simi parlaikunas jatun yachaykunastawan Indonesiapi kajtin, Murniningtyas nirka ñaupajmanta pacha Indonesio
karka uj similla tukuy suyupaj parlakuspa yachachinapaj chantapis gobiernoj ruwayninpi. Chaytaq mana ninta munanchu
uj simiparlaykuna suyumanta mana atikunmanchu parlayta yachininkupi, chayraykupis Indonesio simi parlayta jap´ikun
tukuy suyu junt´achasqa kananpaj.
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
Royat qhawachirka ujkuna ñawirina yachasqata. Allinta qhawana tiyan imaynatachus iskay programas kikinta llank´anku,
chaypitaq mask´ana tiyan ujllapi apaykunapaj chay programas nisqa. Astawan allin qhawaska kan chay Programa PHM
Mandiri nisqa maypichus jap´ichinku llak´ayrunas gobierno ayllumantawan. Kay ayllus jap´inanku tiyan gobierno central
yanapayninta mana paykuna yaykunankuchu tiyan proyectosnin ukhuman, chantapis gobiernoj llank´ajkuna jap´inanku
tiyan imatachus ayllus ruwanku programasninta allin purichispa imaynatachus paykuna muskhukurkanku.
Bottini tapuyta kutichirqa imaynatachus qunku chantapis apanku tukuy qullqi quriskata sapa ayllupi. Qhawachirka nispa
ayllu runa purinku tukuy thaskipi ruwayninpi, ayllusmanta pacha, markasmanta, suyusmantakama. Chantapis tukuy
thaskikunapi wakichiykuapaj programa nisqata. Uj kuty qallarispa chay wakichiykuna proyectopaj, apakun tantanakus
sapa pachapi aylluspi qhawanapaj allin puriyninta. Ayllu runa tantakunku rijchinkunapaj imata ruwakunku qulqiwan
chaywantaj jap´inakupaj astawan qullqita. Chaytaj kan, qhawaspa proyecto ruwayninta chayan 40 %, chantapis 80 %
kama.
Chay wakichiykuna ruwakun, juch´uy ayllupi, veredas nisqapi chantapis juchuy juchuy aylluspi. Propuestas nisqa imata
ruwanqanku maqin astawan uskhayta ruwakunman ayllupi ninku. Tkuy qhawaykuna apakun pacha pachapi tukuy watapi,
chaywantaj pikunachus llank´anku astawan yachayta jap´inku. Chayrayku tukuy ayllu atinku qhawaita ima proyectusta
munanku qullqi mañanankupaj pachanpi. Tukuy yachaykuna jap´iskata qallarikusaspa qhawachinku tijranapaj uj
chikanta proyectosta, ajinataj qhawakun chay sistema de presentación de informe financieros, sistema de adquisiciones
nisqatawan sumajcharinku.
Apaykachirkanku manuales de proyectos nisqata, chay pitaj ninku imaynatachus ruwana rantinapaj. Ajinataj chay
thaskina rantinapaj munarka kurakas ayllusmanta apayta tukuy rantiyninta kichasqata, chayman churarkanku proyectos
askha qullqiyuj munaspa watunanku tiyan kimsa qhatusman. Uj qillqa rantinapaj yaykuchin atipakunkunapaj astawan
qhatu ayllumanta. Bottini chantapis nirka runas qullqi llank´ayninmanta kasarkanku uj chika urapi uj llank´aykunasmanta,
chayta ruwakun mana atikanankupaj mercado local llank´aykunata, chawantaj astawan llankayta qunanpaj mana
qullqiyuj runapaj. Chaytapis urakhachin proyectos ruwanapaj qullqinninta.
Tukunapaj, kutichispa uj tapuyta imaynata yanapan proyecto, Bottini nirqa ruwankusqata chay evaluaciones cuantitativas
y cualitativas nisqa tapuspa runasta chantapis uqharispa willaykunata, chantapis qhawakusan ujjina evaluaciones nisqata,
chaypitaj manaraj kapunchu uj qhawaykuna, chaywan iskayananpaj maychus chay programa karka tukuy suyupaj.
36 - 37
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
ISKAYCHASPA MÉXICO
WAKICHIYKUNASNINTA CHAY
PROGRAMAS DE TRANSFERENCIAS
CONDICIONADAS QULLQIMANTA
3
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
hay iskaychaskunasta México Bolivia suyuswan yaikuchinku wakichiykunasta. Uj kaq, iskay
videoconferencias nisqata parlan programas sociales wakichiykunasmanta kay iskay suyuspi. Iskay kaq,
muyuchispa yachayninkuta amautas Bolivia Ministerio de Planificación del Desarrollomanta México
markaman (CONEVAL wasiman, Secretaría de Desarrollo Social de México nisqapi) chantapis amautas de la Secretaría de
Desarrollo Social de México y del Programa Oportunidades uj wasilanq´anasman Bolivia suyumanta. Sapa wakichiykunasta
qhawachikun secciones nisqa urapi.
Uj kaq, videoconferencia: Indigenas Ayllusmanta kamachiynin
8 qhapaq intiraymi killapi 2009 watapi tantakurkanku México Bolivia runatawan iskaychanankupaj chay programas alivio a
la pobreza nisqata, ayllus indigenas warmistawan sapa suyunninpi. Licenciada Roxana Liendo, coordinadora de Plan Vida
del Ministerio de Planeación del Desarrollo Bolivia suyumanta kicharirqa parlaita rijsichispa tukuy programas políticas
social proindigena Bolivia suyumanta. Chantapis, licenciado Diego Iturralde, director academico del Centro de Estudios
Avanzados en Antropología Social, María Teresa Gallard, antropologa independiente y Andrés Cijuelos del Programa
Oportunidades kutichirqanku tapuyta qhawachispa chay emfoque multisectorial política indigena y social y el programa
de transferencias condicionadas de dinero Oportunidades, de México.
Tukuy quelqaikunasta chantapis video conferencias quelqasqa CD nisqa k´askasqa.
•
Wakichiy Plan Vida Boliviamanta
Liendo parlaininmanta, wakichin Programa Vida Boliviamanta mana imayujkanankupaj mask´an tukuchayta chay estrema
pobreza nisqata qallpachaspa chay organizaciones y comunidades productivas nisqata apaspa proyectos y políticas
nisqata orden local qhawaspa. Programa, pichus jap´ichin ruwaykunasta sector público, privado y organizaciones de las
comunidades locales, phisqa p´ithisqata kan:
(i)
Astawan apayta wakuchiyninta wiñarinankupaj qullqinta chatapis puquyninta aylluspi.
(ii)
Astawan allin wasiskanankupaj saneamiento básicotawan.
(iii)
Astawan allinchanapaj servicios y derechos humanos básicos nisqata allikaywan y los servicios de ambulancias
nisqatawan
(iv)
Allillayta sumaj mikhunapaj, yaykuchispa wasi unqunata chichu warmispaj chantapis juch´uy wawasta mana iskay
watayujta.
(v)
Kallpacharispa tukuy instituciones sociales de orden local nisqa imaynachus kan usos y costumbres ninkuta,
jap´ispa musuj tecnologiasta culturalmente adecuada nisqata.
Liendo parlayninpi kay ruway desarrollo local nisqapaj qhawachin uj tijray historico nisqata chaypitaj manaña aylluta
qhawakunchu juch´uy kaq jinata. Ajinataj chay Censo Bolivia 2001 ruwasqa, 62% tukuy runa 15 wata kurajniyuj
qhawakurqanku indigena kaspa, chaymanta jina qhawakunman Censo 2011 pi astawan indigenas kankanku imaraykuchus
40 - 41
astawan umayniykunpi rijsichikunku indigenas jina. Ajinapis ayllus indigenas Boliviamanta kanku kuraj runakuna
suyusninchijmanta chayrayku qhawakunan tiyan pikunachus ruwanku políticasta yaykuchispa tukuy manaimayuj runasta
chantapis indigena runasta allinta qhawana wiñanankupaj tukuy qullqiyuj kaspa.
Chantapis yaykuchinku tukuy manaimayuj runasta, indigenas runastawan contribuyentes jina allin rinanchispaj, Liendo
qhawachin Plan Vida wakichisqa tukuy atiyninta chantapis yachachin allin kausayta, qhawaspa wiñaykunata uj proceso
jina, paytajllataj nin mana iskaychaskachu “armonia con la naturaleza, armonia con la organización, armonia ayllu ukhupi,
chantapis allin kausay cosmovisión andina nisqata”. Mana rispa chay concepción capitalista imachus nin astawan sumaj
kausanapaj mask´aspa astawan qullqiyujta tukuy bienes materiales nisqata rantinapaj mana qhawaspa imaynatachus
wañuchisayku pachamamaninchista, sumajkausay qhawachin desarrollo economico nisqata qhawan imaynatachus
kanan tiyan runaspaj munasninkuta pachamama munasninkutawan. Chantapis, chay Plan Vida manaraq kanchu paleativo
jina astawanpis kan uj musuj yachayta runakunapaj, qhawaspa allinchaspa comunidades ayllu indigena yaykuchispa
chantapis tukuy runa mana qullqiyuj kaspatawam chay proceso de desarrollo economico nisqapi. Imaynatachus nirqa
Liendo kay ruwaykuna yaykuchin ujjina qhawayta chay modelo neoliberalman qhawakuspa chay políticas económicas
iskay chunka wataspa manaraj presidente Evo Morales gobiernuman chayajtin. Ajllasqamanta pacha kay jatun mallkuta
pikunachus ruwanku políticas Bolivia suyunchispi mask´anku uj chantaj modelo de desarrollo económico y reforma social
nisqata. Llalliwa kay reevaluación manta, mallku Morales purichin suyunchispi uj política allinta apanapaq programas
mana imayuj runapaj chaykuna kasan campaña de alfabetización nisqa, allilla wasis ruwaskata chantapis salario mínimo
churakunpis.
Chanta Liendo qhawachirka, chay programas sociales khuskanwan sayachirqa qullqi quyta “bonos” sutiyuj yanapanapaj
wawasman, kuraj runakunapaj, unqusqa warmista chantapis Programa Bono Juancito Pinto chay sutiyuq kasan tinkuqtin
guerra del Pacifico nisqapi qupun tukuy wawas yachaywasiman rijtinku, chaytaj mana qupunchu wawas yachaywasi
qullqiyuj kaspa. Programataq Bono Juana Azurduy nisqa ruwakun unquska warmis qhawanapaj allin kanankupaj
wawasninkutawan manaraj iskay wataman chayasiastin.
Kay ruwaykuna Liendo parlayninpi qhawachinku uj musuj tinkuy gobierno bolivianuta piscichinapaq runas manaimayuj
kaspa chantapis wañuchiyta chay estrema pobreza nisqata. Plan vida kallarikurqa 2009 watapi 37 municipios nisqapi
astawan municipios yapakuspa sapa watapi. Manakajtin estrema pobreza mana ujjinallata qhawakuspa tukuy aylluspi,
programa wakichin uj registro de familias nisqa, qhawanapaj pichus astawan llakisqa kanku chantaapis maskana variables
comunes niska. Chayrayku proyecto llank´arin instituta nacional de estadistica nisqawan yaykuchinapaj chay variables
yupaykuna runa 2010 pi, chaywantaj ruwakusqa t´aslara de pobreza nisqata. Kay watuykuna qhawachinqa indicadores
a nivel de familia y comunidad nisqata tukuspa chay Roxana Liendo parlayninta, María Teresa Gallard, Diego Iturralde y
Andrés Cijuelos qhawachirkanku chay método sectorial México suyumanta, chaytaq sayakun derechos y programas de
Oportunidades nesqawan.
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
•
Modelo Multisectorial de México nisqa
Imainatachus nirqa licenciada Gallard, México Suyupi politica públicas nisqanpi kasannña. Asqha watapiña imainatachus
ayllus qanku, chay kasan 1940 watamanta pacha, uj latinoamérica suyuspis ruwasarqanku chay politicasta indígenas
runasninpaj. Gallard qhawachirqa imainatachus sapa México ayllu, kausanniyoq, jallp´ayuj, parlaniyuj, qanku.
Watamanta wata pikunachus apanku suyusninchijta yachankuña may chaniyuq qaskanta ayllusta yaikuchinaita politicas
públicas nisqaman, yachanapaj imainatachus purinanku tian paikuna qhawaininpi, ruwaspa, allinllaspa, watuyqunata
paiyqunawan khusqa.
Chay llank´aykuna aylluspaq México suyupi kasanqu t´aqaskas tukuy jallp´aspi gobierno federal nisqamanta, chantapis
astawan jap´isqa qanku markaswan, municipioswan. Chay jatun ruwaikuna qhawachin ayllusta paikuna rikhunankupaj
chantapis ñaupajninta rinanpaq paikuna munasqanku jina, parlaytapis paikuna yachanku jina yachay wasispi, chantapis
munanku instituciones federales manta infraestructura nisqata astawan poqochinankupaj. Chay ruwai kakusan pisi
instituciones llawan, chaypis t´akaska qanku askha programas nisqapi ministerios uranpi sut´inchasqataj secretarias.
Askha Ayllus kaspa suyunchispi, imainatachus tapukun México suyupi ujjina qanku, chairaiku chayachinkuman
mana suyasqas tukuchiykunasta. Qhawaspa, Rarárumi runa Chihuahuamanta mana nikunchu pobre, imainatachus
paikunapaj kapun saran mikhukunanpaj, mana qhawaspa imachus kasan askha qullqiyuq kayta, chantapis kasanchu
mananchu uj janpiwasi wasinpi chayllata. Chay jatun diversidad nisqa kaspa, chay kamachiy tukuininchejpa munan
qhawaita kausayninchejmanta pacha, kaywan ruwana tian programas sociales nisqata rejsichinankupaj tukuy
kausayninchejta.
Comisión Nacional para el Desarrollo de los Pueblos Indígenas (CDI) nisqa, yaikun Instituto Nacional Indigenista (INI)
sutympi, chayta yaikunchintaj programas y politicasninkuman. Chairaiku ruwakun ayllus runapaj Censo Nacional de
Idiomas Indigenas nisqata, chaywantaj encargados de formular politicas nisqa ruwanku pobreza ruwayninpi, chantapis
ñapajrinankupaj, infraestructura nisqatawan, uj manta jina.
CDI ruwarka uj parlaita Instituto Nacional de Estadística y Geografía (INEGI) nisqawan, imainatachus kay ruwaikuna
yaikunkuman chay Censo de 2010 nisqapi, chaymanta pacha jatun runas pikunachus qhawanku politicasta imainatachus
purisan ayllus kausayninku phisqa wata chunka wata kama, chaywantaj allinchayta chay políticas sociales uj políticastawan
nisqankuta.
Runas yupaikuna ruwaspa allin qhawanakunapaj maiman risanku, chay watuykuna método nisqa qhawachin imataj qan
programas y proyectos sociales uqhupi, mana iskay kuti ruwanapaj llank´aykunasta. Ujjina parlaspa, sapa institución nisqa
atin kananta ruwaininkuta, programasninta qullqinwa, mana uj chhikata pisiyaspa allin ruwaininta, mana yaikuspataj uj
programaspi organismospata.
42 - 43
•
Kikinwa derechosta sayasqapi comunidades indígenas México suyumanta
Lic. Iturralde churarqa kunan maimanchus políticas sociales rinku qhawaspa comunidades indigenas nisqata yaikuchispa
uj kikinwa sayasqata derechospi servicio social qonakupaj.
Jap´ispa ujjina declaraciones, acuerdos y convenios internacionales nisqata, chay kikinwa junt´achin derechos civiles y
políticos nisqata (Políticapi kanaspa, allin chiqa uyasqa, runa sumaj qhawaskatawan) derechos económicos, sociales,
kawsainintapis (llank´ay, miqhuy, wasin, parlay, kawsaytawan). Chaimanta llojsin waqichinata politica social nisqata
imainatachus kan chay derechos ruwasqata.
Chay ñan rispa, 25 watayuq qhipanpi ayllus ruwakunku paikunapaq asqha derechos nisqata, chaykunataq yaikunku kuraq
kamachiyninpi México suyupata. Chay jina, reforma consitucional nisqa 1992 watapi rikhuchinña comunidades indigenasta
autonomiastantawan, chantapis ruwakun derechos de autodeterminación y derechos territoriales nisqatawan. Chay
derechosninpi kasan imainatachus comunidades indigenas qankuña pikunachus ruwanqanku puriyninta ñaupajyankupaj
manañataj unaijina jap´illayta karkanku. Kuraq kamachiynin yachachin comunidades indigenasta imaynatachus gobierno
nacionalwan llank´ana, thañichispa maqanakuininta paiykunaj ruwaininkama jina chaywantaj allin kawsakunankupaj
tukuy runasnin.
Imatachus astawan allin qutichikun derechosninpi sayasqa kasan, paikuna apanankuta chikankuininta ayllus
kurakasninwan, waqichispa usos y costumbresninta. Kay kutichiy ujkunatawan qhawachin comunidades indigenasta
sapa purininta yachachinapaj imata munanku ruwaita, imata munanku kayta gobiernos estatales, municipalestawan.
Chantataj kay reconocimiento nisqa apachin aylluskunata allin apakunankupaj chantapis qhawachinanku tiyan imata
qullqinwan ruwanku.
•
Oportunidades nisqa
Lic. Cijuelos qallarirka parlaykunanta tapurikuspa imapaj ruwakun Programa Oportunidades México suyumanta. Ruwakun
llik´inanpaq unai kausayninchista musuq kausanchiswan pobrezamanta, pikunachus kausakunku extrema pobreza
nisqapi allinllayanankupaq, yachanankupaq, chantapis wawas allin miqhunankupaq. Programa sayasqa qan qhawayaspa
imaynatachus ayllukuna runas mana imayuj rikhuchinku may sumaj ruway kasan allilla kanankupaq, yachayninkupaq
wawasninkuta, chantapis usqhayta munanku uj ruwaykunata. Chairaiku urkunku wawasninta yachay wasismanta
llank´anankupaq, chantapis mana rinkuchu janpichikuqta. Manataj kay usqhay ruwaikuna allinta apachinkuchu runasta
imaraikuchus analfabetismo, mala salud y pobreza nisqata mana pachapi chayankuchu. Cijuelos nin, programa nisqa
kunan wakichisqa 5,2 junu ayllu runaspaq 32 Estadospi, allin yupaikuspa nisuman 25 junu runasman, chaymantataj 1,7
junu wawas kanku pikunachus jap´inku mikhuy chantapis 5.2 junu jap´inku auxilio educativo nisqa. Astawan jap´iykuna
wawa kausakunku aylluspi.
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
P´itinapaj tujuy usqhay ruwayta, Oportunidades apaykachan qullqita quspa uyni ruwaspa chay qullqi kananpaq uskhay
ruwaininkupaj chaytaj kanman wawaspaj yachay wasisman rinankupaq, janpichikuj rinankupaq chantapis mana wawa
minkhuinin pisiyananpaq. Iturralde nirqa, yachaykuna ukhupi wawas jap´inku qullqita escuela qallarinakumanta pacha,
secundaria tukunankukama. Kay qullqi astawan yapakun imaynatachus wawas watamanta wata wiñanku, chantapis
warmi wawas astawan qullqi jap´inku. Allilla kay componente nisqa kan tukuy runas ayllusmanta, qhawaspapuni mana
unqunankupaq. Allin miqhuna componente nisqa qun tukuy wawas phisqa killamanta pacha iskay watamankama
chantapis wawas unqusqa mana miqhujtinku mamasninkutawan.
Tukuikunapaj, Oportunidades ruwainin Cijuelos nisqanpi, maq´an quita ayllu runasman allin kausanankupaq, allillata,
yachayninta, allin mikhuitatawan. Chairaiku Oportunidades yapaikun uj yanapaykunatawan imainataq qasan (1)
garantizanku piqunachus asqha watayuj runa kanku, sapaquti qhawachikunkanku tukuy unqunninpi, (2) tukuy warmis
wisayuy kaqtinku qochikunku atención prenatal y postnatal nisqata (3) wawas 5 watakama allinchanku miqhuininkuta (4)
tukuy munasqankuta energia niskapak chaijina electricidad, gas natural ujkunatawan yanapanku qullqi quspa. Chantapis
tukuy chay ruwaskuna beneficiario nisqa waqichinanku tiyan ruwaskunaininta, chay kasan janpichikuita, chantapis
uyarinaku imainatachus allinta miqhukun, chaita ruwana manaraj beneficio nisqa jap´ispa. Oportunidades nisqa quntaj
talleres de salud, medicina preventiva y manejo de cuentas de ahorros nisqata.
Uyarispa Concepción Steta yachachinata, Oportunidades chayan tukuy aillusman maipichus uj yachay wasi qan, jampiy
wasitapis. Chay ayllus mana chay infraestructura nisqawan mana atinkuchu yaykuita Promamapi. Astawanpis gobierno
qun vacunasta chantapis alimentos miqhunankupaq. Saludninta qhawanakupaq kasan chay Programa Caravanas nisqa,
chay kasan wasi tañikuj móviles. Kay Programas qunku servicios de salus y alimentarios karu ayllusman.
•
Qhawaspa imainatachus risan Programa
Cijuelos nisqanpi, imainatachus qhawanku jawamamanta Programa Oportunidades nisqata ninku allillakaypi,
yachachinaikunpi, chantataj allin miqhuna wawasmanta, astawan allin risanku. Pikunachus jap´iq kanku Oportunidades
programata, risanku yachay wasiman, miqhuininku astawan sumaj kakusan, chantapis sapa kuti qhawachikunku nana
unqonankupaq, chaimantapis astawan sumaj kanku yuyaininpi qhawaspa ñaupaqman, Iturralde qhawachin kay allin
ruwasninta:
› Juch´uy wawaspaq probabilidad nisqa yachaywasi rinankupaq wicharin 30 42man por ciento chaychayta.
› Aylluspi chay tasas mana yachay wasis rinanqupaq uraqan 23 por ciento nisqa.
› Kharipaq warmismantawan allin yachaynin ph´akikun kunanqa tatasnin qhawanku sumajta warmi wawasnin yachay
wasi risqannkumanta, imatachus qankanku ñaupajpi.
› Aylluspi janpiy wasisman astawan wawas rinku mana unqunankupaj, chaytaj wicharin 35 porcientoman.
› Parlaspa suyumanta, chay tasa unquska warmis wañujtiynin uraqan 11 porciento, tasa wawas wañunkumanta urakan
2 porciento nisqallata.
44 - 45
Chantapis, kunan qhawaininpi chay evaluaciones nisqa manaraj allinta qonkuchu qhawanapaq aylluspi imainataj
risan Programa Oportunidades. Mana chay kaspa pikunachus apanku ñaupajta programata ninku mank´ana tiyan uj
waqichiyta yañapana chayananpaj allinta ayllusman; chaipis ninku, pikunachus llank´anku tukuy programa nisqanta
yachananku parlayta ayllus parlananta. Chantapis allinta qhawana asqha qoykuna mask´aspa ujjina modelos de salud
nisqata chantapis ujjina ajllaykuna tarina yachanapaj pikuna runachus kankuman beneficiarios programamanta.2
Uj ruwaikuna kasan, ujllapi junt´akunnata yachachay allillakaytawan servicios qhawaspa imainatachus aylluspi chay
ruwaikuna apakunku. Chaitapis ninku mana yaikuchispa imainatachus aylluspi tantakunku ruwanasninpi mana allin
qhawakunmanchi astawanpis maqanakunkuman. Tarahumara sierra nisqapi (Estado de Chihuahua) chay maqaykuna
thañikurkanku yaikuchispa ayllusta tukuy programa ruwaininpi.
Uj kutipipis, programa mask´asan imachus kan munasninkuta chay kananpaj tukuy ayllus runapaj. Chay yachanapaj
allinta qhawana tiyan usos y costumbres ayllusmanta, uj parlaypi nikuna imainata p´itisunchej brecha cultural nisqata.
Pachamanta, Steta parlaininpi ni, programa hastawan allin risan wakichiyninta imainatachus ruwanku llank´ayninkuta.
Programa amautasnin yachankuña allin ruwaita llank´aininpi, sumajyaska kanan tiyan chay willasninkutawan. Chantapis
yachankuña qhawanapaj sichus programa allinta purisan rinanku tiyan karu wasis ayllusmanta, sumajyanapaq
willaykunata ujrunasta yaikuchinanqupaj programapi.
•
Parlaspa imata ruwana
Parlaspa presentaciones tukukujtin kutipun uj qanpaj ñoqapaj maichus ruwanaraj chay identidad nisqapi chantapis tukuy
waqichiykunasmanta sumajyananqupaq ujkunastawan qhawakurkanku.
Programas Plan Vida Boliviamanta chantapis Oportunidades Méxicomanta rijch´akunku ruwainikupi imainatachus
masq´ana tiyan imainatachus chayana astawann karu ayllusninkuman. Kunakupaj yanapasninkuta, iskay programas
munasanku allin infraestructura nisqata chantapis modelos chayanapaj runasman astawan usqhaita. Astawanpis
munakun iskaininku uj kunastawan yanapanakunku tian.
Bolivia runas tapuyninkupi nirkanku, imainata Programa Oportunidades nisqa chayan karu ayllusninman. Imaynatachus
Concepción Steta, consultora del Banco Mundial nirqa, chay 100 por ciento cobertura nisqata kasan chay ayllus maipichus
kasan unquna wasis yachana wasistawan, mantaj uj runas jap´inku imainatapis chay servicios nisqata. Tukuy Ayllus
mana chay servicios nisqawan jap´inku uj programasta chaykuna kasan Programa Apoyo Alimentario chantapis
Caravanas de Salud nisqa. Chay servicios astawan wiñasanku tukuy ayllu runas jap´inankupaj, chaipi allinllasanku
ruwaininta tapuikuna ruwaspa.
2 Kay qhawaikunasta kasan sitio Web de Oportunidades, http://www.oportunidades.gob.mx/Portal/
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
Bolivia programaspis kikillantaj kasanku, manraj atisanquchu chayaita 100 por ciento nisqa ayllusninman. Bolivia
Programa, Licenciada Liendo nisqanpi, yanpachikunku iglesiaswan, organizaciones no gubernamentales (ONG)
wasisninkuta chantapis ujjina instituciones chaykuna yanapaininkuwan chayaita astawan karu ayllusman. Ayllus
boliviamanta yachankuña puriyta kuskanta chantapis tukuy organizaciones locales nisqa yachankuña imainata parlana
ayllus runaswan. Tukuy kay ruwaikuna nunan qhuskan llank´anata chantapis soluciones creativas nisqata. Plan Vida
llank´an yanachikuspa jap´ispa tukuy yachaynin ayllusmanta chantapis uj insitucionesmantawan. Jinapis yachachiykuna
apanku uj quykunata. Uj kutipitaj ejercito runas insitucionestawan chaita ruwanku.
Chay ruwanninkupi, ujkuna instituciones llank´anku ruwaspa mana kaspa ruwaininpi jina. Chay kasan Ministerio de
Educación pichus apasan programa alimentario nisqa. Sapa municipio churan transporteta, chantapis uj municipios
yachankuña llank´ayta jawa institucioneswan ONGs. Tawan.
Tapunkutaj, imainta ruwakunman allin yupaita ayllus runasnintawan Bolivia suyupi. Chaita Liendo nin Plan Vida manalla
qhawasan ayllus runastalla manaqa programa mak´an llojsichiyta pobreza nisqata ayllus uqhupi chantapis markaspi.
Markas jap´inku asqha runas ayllusmanta paikunataj apanku yachaininkuta imaynatachus purinku wasinnikupi chaytaj
kan uj oportunidad marka pobreza qhawanapaj.
Chay oportunidad nisqa qallpachanapaj ayllusta organizacionesnintawan sayakun gobiernomantapacha imainatachus
mask´an chay problemas nisqata ayllusmanta pacha chantapis maiqen kasan qallpan, qhawanataj chay discriminación
nisqa unaimantapacha. Chaimanta, tukuy instituciones nacionales y locales nisqa qhusqan llank´anku qhawanapaj
imainata risan tasas de abandono escolar, el trasporte a la escuela, expedición de certificados de nacimiento y
documentos de identidad nisqatawan.
Tukunapaj, tantanaku qhawan imainatachus purisanku programas chantapis imainata qhawakunman chay evaluación y
monitoreo nisqa pobreza tukunapaj. Méxicopi, chay resultados nisqa qhawakun chay indicadores de salud, educación
y nutrición nisqapi, ajina, tasas de asistencia a los centros de salud, tasas de matrícula y tasas de abandono escolar,
ujkunatawan nisqapi. Chay waqichinninpi México programan jap´in Índice de Desarrollo Humano Aylluspaj nisqata.
Chaipis, qhawakun kay índice mana likranchu chay intervalos entre situaciones “instantaneas” nisqapi nitaj imata ruwan
ayllu uqhupi indicadoresninpi. Chay kasan imainatachus allin resultados nisqa pakankuman uj problemas marginales
nisqa. Tarikunkutaj uj ruwaikuna Objetivos de Desarrollo del Milenio nisqata jina, chaiwantaj qhakunman astawuan
allinta, chantapis Objetivo del Milenio nisqa mana sapa kuti ruwankuchu likraininta. Programataj mask´an astawan
runasman chayaita, astawan sumaj yanapaita munanqu, chantapis sumajta yachachiyta munan. Tukuy objetivos
nisqata chayanapaj munaqun allinchayta chay enfoque llank´ayta intersectorial nisqata, chantapis yaikunata sistema de
protección socialman yachaykuna saludmantawan.
46 - 47
Tukuy kay ruwasqata qhawaspa, Lic. Gallard nin Programa Oportunidades kasan astawan qhawaska unanimanta pacha
México suyupi. Programaj Munaynin kasan chaymanta ruwana uj modelo nisqa imainatachus qullqi qukun, uj kuna suyus
qhawanankupaj.
Chaypaj, kunan asqhata llank´ana tiyan junt´aspa indicadores de genero, ayllus runas, marka runas, ayllu asqha watayuj
runas uj kunamanta, uj wakichiykuna modelo nisqa allin qhawaqa tukuy suyuspi.
Iskay kaq videoconferencia: Padrones de beneficiarios chantapis imainata qhawakun
ruwayninkuta
•
Padrones de Beneficiarios Chantapis Secretaría de Desarrollo Social de México
Suyumanta.
17 jawkay kuski killapi 2010 wataman, Directora General de Geoestadística y Padrones de Beneficiarios, Karla Breceda,
qhawachin imaynataj kan chay Sistema de Patrones de Beneficiarios de México chantapis Directora General Adjunta de
Impactos de Programas Sociales, Fernanda González, qhawachintaj imapaj ruwakun chay monitoreo y evaluación de
la Secretaría de Desarrollo Social (SEDESOL). Kay tantakupi astawan ch´ajwarikurka México Bolivia amautasninku chay
karka desarrollo de bases de datos chantapis monitoreo y evaluación ruwaikunasta.
Programa Oportunidades ujkunamanta, SEDESOL purichin uj intervenciones focalizadas nisqata, chaikuna kanku:
programa de transferencias directas, distribución de alimentos, capacitación, cuidado infantil, infraestructura, vivienda,
titulación de tierras, microcréditos y empleo temporal nisqakunata. Sapa programa kasan puriyninpi yaikuchinapaj,
ch´atanapaj tukuy ruwaskunata chayanapaj beneficiarios nisqata chay Padrón de Beneficiarios de la SEDESOL qhawachin
may regiones, barrios (colonias), hogares y personas focalizados yaykunapaj. SEDESOLpi ruwan programasta qhuskan
llank´aspa gobernacioneswan, municipioswan.
SEDESOL yachan piwan llank´ana qhawapa regionesta chantapis maykama rinku cobertura nisqata. Chay ruwaikuna
qallarikun taripaspa may regionwan llank´akunka. Chantataj uj sondeo nisqa ruwakun yachanapj imataj kan nunasqankuta.
SEDESOL tantan yachaykunasta chay kasan información socioeconómica chaiwantaj nin pikuna qanqanku beneficiarios
potenciales. SEDESOLpis quchin pasa ujman, wasi runastawan códigos únicos de identificación nisqata. Allin yachaspaña
pikuna qanku beneficiarios nisqa, programa qun yanapaskunasta. Tukunapaj, chay informaciunta apakun registros
censales sumajyananpaj.
Tukuy kay ruwaikuna qhawanapaj pikunachus yanachinqanku chaupiman apakun chantataj ujllapi kutipun tukuy
programaspa, chay allin ruwaikuna sayakun Cuestionario Único de Información Socioeconómicapi (CUIS). CUIS kasan
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
uj llank´ana sondeo normalizado nisqa chaywantaj waqichikun información socioeconómica yachanapaj pikuna
beneficiarios qanqanku. Qelqana runas tapuna, jap´inku dispositivos móviles nisqata yaikuchinapaj watuykunata,
chantapis futus orkunku tukuy información apanqu base de datos nisqaman. Chay proceso nisqa pachanpi waqichin
información estadística y geográfica chaywantaj análisis ruwakun.
Chay tapuykunapi qhawakun información socioeconómica, demográfica, de vivienda y geográfica wasis runasmanta.
Chaywantaj yanapakunku SEDESOLpi yachanapaj mayk´a qullqi yaikun pasa wasi runaman. Chayraiku, sichus línea de
pobreza cuyurikun chantapis programa tijrarin yachaykunasta, nanaña ruwaquchun uj musuq tapuikunata.
Tecnología móvil nisqa yanapan runasta yaykuchiyta yachaininkuta, uj portal de internet o una pagina Web nisqapi
pachanpi chaywantaj qunku retroalimentación usqhaita pikunachusman munanku chayta.
Kay allin puriy procesomanta qhawachin tarispa uj beneficiario potencial nisqa, programa de intervencion nisqa usqhaita
qun tukuy yachikunata mana tijraspa chay informacionta. Chaiwanña programaj padronnin kutichin ruwaikunasta uj
kinsa kutiman. Tukuy runas yanapasqasta qunku uj qellqaikuna. Chaipi nikun imapi yanapasanku chantapis imatawan
ajllaqunkuman uj programaspi.
Lic. Breceda qhawachin t´aslarasta maipichus proceso kasan. T´aslara 1 qhawachin may millkapi llank´asanku. Chaita
qhawaspa nikun pata barrio kasan uj chhika beneficiariosllaqan, SEDESOL ruan encuestata chaipi chaiwunataj mask´anka
uj estrategia de intervenciónta. Tuckuy chaita ruwakun kinsa métodos nisqawan. 1 kaq nin ruwaita “tukuy pichasqa”
chay barriomanta. Chai ruwakun sapa runa wasiyuq tapurispapuni. Uj metodo de encuesta kasan churaspa uj willakuita
jardines infantiles jina yanapaspa puni SEDESOLwan, junt´anapaj chay informacionta chywuantaj beneficiarios potenciales
rejsispa. Kinsa kaq metodo ruwakunman yaikuspa uj sitio Web nisqaman, chaipi tukus runas munajtinku qellqanku chay
cuestionario niskata yachankunapaj sichus kankuman beneficiarios programamanta.
48 - 49
T´aslara 1: Yanapachikuj Runas millkaj encuestadas
Yanapachikuj runas
Millka llank´ana
Millka tapusqa
Maymanta llujsin: Karla Breceda qhawachiyninpi 2 kaq videoconferencia Méxicowan 17 jawkay kuski killa 2010 watapi.
Chay sistema de registro nisqa yachachin pikunachus ruanku planificación niskata imanaitachus risan ruwaikuna, musuq
ruwaykunasta, waqichiykuna programas chantapis programasnin uqhupi. Chantapis qhawanku maipi astawan munsanku
yanapanata. Chaymanta jinallataj sapa runasmanta, base de datos niska junt´an tukuy informacionta sapa programapaj,
may pachapi, chantapis sapa wasi runata, maipi qanku imata munanku. Chay información qhawaspa uj yanapaikuna
yachachinman maiqen programatad allin qanman paipaj.
Breceda qhawachirka imainatachus gobierno metodo integrado nisqawan yacharqa yanapana runasta chantapis imainata
ajustakun tukuy programas qhawaspa allin realidad nispata. Chaijinapis, t´aslara 2 qhawachin nayq´ataj maypitaj kasanku
chay wasis runas jardines infantiles munaskankuta, Qhawakun pikunachus qanku 300 metros uqhupi iskay jardinesmanta
(qhawaspa iskay muyuspi) tukuy niskankuta yanapanan tiyan. Chay wasi runas mana muyuspi riqhustinku mana chay
atención qapurkachu. Chaywantaj kurakas ninku ruwaita uj 3 kaq jardin infantil.
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
T´aslara 2: Maypi qanku yapajkuna chantapis munasnaykunqeta
Maymanta llujsin: Karla Breceda qhawachiyninpi 2 kaq videoconferencia Méxicowan 17 jawkay kuski killa 2010 watapi.
•
Imainata qhawakun ruwaikunasta México suyupi
Fernanda González riqhuchin qhawachispa imainata ruwanku chay sistema de monitoreo y evaluación de los programas
sociales de México a nivel federal nisqata. Kay programa ruwarikurka 1997 watamanta pacha Programa Progresa nisqapi
chanta kutipun Programa Oportunidadespi. 2000 watapi, Congreso uqhupi nikurqa qhawanata sapa programasta evaluanata.
Chayta nikurqa mana politica yaikunanta programas socialespi chantapis allinmanta qhawakunman chantapis qulqis
apanankuta qhachinku tiyan. 2002 watapy Secretaría de Hacienda y Crédito Público (SHCP) y la Secretaría de la Función Pública
(SFP). 2002 watapi qallarikurqa uj proceso de normalización nisqa tukuy evaluacionespaj. Chairayku llojsin Ley de Desarrollo
Social en 2004, chaitac institucionalisarka ruwanapaj evaluyacionesta politicas publicas de desarrollo socialman. Kay jatun
kamachiy uj kutichikunawan juridicos, chantapis kausachinata Concejo Nacional de Evaluación de la Politica de Desarrollo
Social (CONEVAL), aparka kunan sistema de monitoreo y evaluación nisqata.
Iskay watamanta pacha chay Ley Federal de Presupuesto y Responsabilidad Hacendaria junt´achin chay reformata
pichus waqichin procesos de planificación y presupuestación nesqata qhuskanwantaj tareas de ejecución, monitoreo y
50 - 51
evaluacióntawan. 2007 watapiña, la SHCP, SFP y CONEVAL ruwasarkanku Sistema de Evaluacion y Desenpeño puriyninta
sayaqa chayanninkupi. Kay purikuna mask´arkanku tukuy programasta chay planaes sectorialestawan, chayanapaj kay
ruwaskunasta:
› Astawan allin coordinaciónta uqhunmanta pacha kanan.
› Jap´ichita chay planificación, presupuestación, ejecución, monitoreo y evaluación qhuskanta.
› Qallpachariyta tukuy información nesqata allin ninankupaj, gestión general nisqata, programas ruwakuininta chantapis
qullqimanta nispa maiman apakun.
› Allinchayta chay diseño y funcionamiento de los programas sociales, hastawan sumaj qullqita apanata.
Musuq ruwaikuna evaluación del Sistema de Evaluación del Desempeño nisqapaq ujllapì churanku programas planes
sectorialestawan. Kay munasqa sistema ruwakun tuky programas qhawanapaq, musuqpi unay programaspis, chantapis
astawan allinta evaluación qhawanapaq. Chairaikupis yaiquchin marco lógico, indicadores matricialestawan. Chay matriz
watakurqa sistemata churaspa uj sistema de evaluacióntawan.
Chay ruwaikuna qhawachinkutaj evaluaciones sapa watapi CONEVALraiku. Chay ruwaykuna ninku imainatachus
ruwakunka evaluacionesta sapa wata munskanmanraiku. Chayanankuna qhawachinku may millkaspi astawan allinta
ruwana, chantapis waqichina sumajyasqata. Chay qhawaykuna kasan: (1) Ch´antay, (2) allin chayasqas, (3) Indicadores, (4)
imaynata ruwanku, (5) mayninta rinku (6) impacto. Organismos yapaykunmantaj ujjina evaluaciones complemantarias
nisqa programas allin apanapaj. Tukuy chay evaluaciones qhawayta atikun chay “Programa Anual de Evaluaciones” de
CONEVAL.
Rikch´ay 9 qhawachin sapa evaluaciones wataman wata. Chay llalliwa sistema raiku kasan programas tukusqas, astawan
qallparisqata, manataj uj kutimanta ruwasqa. 0 watapi chay diagnostico nisqa qhawan propuestata uj musuq programapaj.
Chantapis qhawan sichus problema kasan allin yachasqata chantapis sichus runas yanapasqa qhawakun sumajta mana
pantakuspa, uj ruwaikuna jina programaspi sumaj jap´iskata. 1 kaq wata ruwaykuntapi chay evaluaciones de diseño
qhawanku allinta diseñoj programanta sayasqa chay matriz de indicadores llalliwastapis. Iskay watapitaj (2 wata),
qhawakun sichus allin kasanku llalliwasnintawan. Kinsa wata ruasqanmanta (3 wata) uj wata kunawan, chay evaluaciones
procesomanta qhawanku operacionesta, procesota, indicadorestawan. Chantapis atinku apaita evaluaciones de impacto
nisqa jap´ispa línea base 0 grupos de controltawan.
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
9 Rikch ´ay: Evaluaciones programajta sapa watapi
0 wata
Musuq Programa
1 wata
Diseño wakichiykuna
2 wata
Coherencia y resultados
wakichiykuna
3 wata
Proceso y de indicadores
wakichiykuna
Qhawaikuna sapa ujman chantapis yapaikunatawan
Qhawaspa musuq
programas yaykuchinapaq
qullqisninpi
Qhawaspa 1 kaq watapi
musuq programasta
Qhawaspa 1 kaq watapi
musuq programasta
Qhawapa programas
astawan iskay
watamantakama chantapis
sichus allin wakichiska kasqa
Impacto qhawaykuna:
Maimanta llujsirqa
Impacto qhawaikuna:
Tantanaku qhaawanapaq
yachanapaq
Impacto qhawaikuna:
Imainata allinchan
beneficiarios nisqata
Impacto qhawaikuna:
Imata beneficiarios
urkunku
Qhawaspa suth´inchaspa
sapa ujta
Qhawaspa suth´inchaspa
sapa ujta
Maimanta llujsin: Fernanda González qhawachiyninpi 2 kaq videoconferencia Méxicowan 17 jawkay kuski killa 2010 watapi.
Chay evaluación del desempeño SEDESOLnisqa sayakun monitoreo presupuestacióntantawan. Qaikuna qanku maypichus
sayakunku chay proceso de presupuestación nisqa. Matriz de indicadores nisqa sayachin plataforma jina qhawanapaj
indicadoresta programa qaktintawan. Chay nivel sectorial nisqapitaj, plataforma qhawan objetivos astawan nunasqast,
chaqyta ajllakun matriz de indicadores de programa nisqamanta. Kay llank´ana qhawachin tijrariyta programas y
objetivosta apaspa uj política publica de desarrollo nisqaman. Chantapis chay matriz de indicadores ruanapaj kanman
juchúnchaspa normas operativas y estrcuturas nisqata, imatachus munakun jina.
SEDESOL ruwajtin qhawaikunata programas khuskanta, evaluadorpis ruwanku qhawaspa imata munakusan programa
uqhumpi. Chay evaluaciones de impacto nisqa chantapis diseño llulliwasnintawan kokun tukuy pikunachus llank´anku
jina kasanku CONEVAL, SFP, SHCP Congresotawan. Chay planes de trabajo nisqa nak´anku allinchaita programasta. Chaipi
yauquchinku imata ruwana, mayk aj ruwana, pikuna jap´inkanku ruwaskunata. Tukuy qhawanaskuta yachachiqun pagina
Web nisqapi. Sapa ruwaikunapi evaluaciones jap´ikun chaywantaj nikun imata ruwana, chantapis información qona tiyan
programas sociales nisqaman.
Astawan allin ruwaikuna chay sistema de evaluación del desempeño SEDESOLmanta, qanku capacidad nisqa apanapaj
ujllaman programas maiman chayanankutawan ruwanapaq planes astawan pacha mast´asqas.
•
Parlaspa Mayman Chayana
Chay pachapi watuykunas, parlaikuna muyurin imainatachus astawan sumaj ruwana chantapis imainata chayankuman
tukuy kunapaj mana ujllata qhawaspa. el conversatorio giró en torno a la eficiencia y la forma de garantizar cobertura y
equidad. Uj makay karka ujllata ruwanata chay cuestionario de padrones utilizado para determinar los hogares y personas
que cumplían con los requisitos del programa. Chay oportunidad nisqa qallpachanapaj ayllusta organizacionesnintawan
sayakun gobiernomantapacha imainatachus mask´an chay problemas nisqata ayllusmanta pacha chantapis maiqen
52 - 53
kasan qallpan, qhawanataj chay discriminación nisqa unaimantapacha. Chaimanta, tukuy instituciones nacionales y
locales nisqa qhusqan llank´anku qhawanapaj imainata risanku.
Unaypacha sapa Programa nisqa jap´irqa watuykunanta. Quellqanapaj uj watuyllata tapunapaj munarqa parlarichiyta
ujllapi tukuy programas nisqata. Chay watuy qallarikun tapuspa fasa ruwaykunatalla, apamuntaj q´askasqa qhawanapaj
sichus kasan tukuy requisitos nisqa sapa programa ajllanapaq. Chay ruwaikuna uj tapauikuna jap´isnapaj ruwakurka
ajllanapaj pikunachus kanku benefiiarios nisqata.
Astawan ruwaikuna patrón nisqta uj programastawan kasan imainata astawan allin ruwakunman chaywantaj
astawan runas mana wasisniyoq sapa runaspis uj ayllu qhawasqapi.Chairaikutaj, yachaspa patrón nisqata sichus
yachachiwanchisman maipichus astawn munakun llank´ayta, programa nisqa mana atinkuchu ujjinallata kutichiyta
tukuyman. Astawanpis, mana tukuy mana wasiyuj runas jap´inkuhu kikin beneficios nisqata uj promamanta. Ujkutimanta,
beneficiarios niqa yaikunku llojsinkuaj programamasmanta asqha motivos nisqawan, chay jina kasan mana atinku ruwaita
imainatachus ruwana karka, chantapis mana quellakurkachu ajllarikunankupaj. Tapuykuna kasan chay jap´inapaj sapa
yachaykunapi chaywantaj nikunman yaikunqachu manachu uj aylluman chantapis sichus yaikunka anachus wasi runasta,
sapa runastawan. Jap´inapaj allinta kay cobertura nisqata, padrón nisqa jap´in yachaykunas chay Instituto Nacional de
Estadística y Geografía (INEGI), qasantaj uj institución autónoma qonanpaj yachaykunata México suyuman.
Licenciada Breceda yapaykun nispa kay sistema de evaluación y monitoreo kasanraq ruwayta, chaypitaj allinchana
tiyan aska ruwaita. Evaluadores astawan yachasanku allinchasanqutaj waqichiyninta. Ajinapis, munakun allinchaita
chay uqhupi waqichinata organismos gobiernojta, chay iskaychanapis munan astawan ch´uwanchanata. Qiqillantataj
programa munan allinchay ruwaininta planificacionmanta, presupuestacion, operaciones, monitoreo evaluaciontawan
tukuy qhawasqapi. Tuqunapaj sistema atinman allinchayta uqhupi chantapis jawapi. Uqhupi, gobierno llank´aykunapaj
mana atiqunchu sumaj ruwaita chay indicadores, maiman chayanaku tiyan, jawamanta yachachikusan evaluadores
nisqata, chantataj imainatachus ruwakun evaluaciones mana ujjinallachu. Chay iskay llank´ana munan astawan yachanata
chantapis pachata funcionarios gubernamantale evaluadorestawan jawamanta astawan yachay kanankama.
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
México markar turkakiptaw tumpa
Imata ruwan Politicas Publicas nisqa México suyupi
(Bolivia yachay runas muyujtinku chay Consejo Nacional de Evaluación de la Política de Desarrollo Social
(CONEVAL) Méxicomanta)
Killachaw 23 tarpuy killa 2010 watapi
Rijsichin: Thania de la Garza Navarrete, jatun runa, CONEVAL
2000 watamanta pacha, jatun tantanaku México suyumanta mañan tukuy programasninta yachachinankupaj
imata ruwanku, maikama chayanku. 2004 watapi urkunkanku chay leyes ch´uwanchanapaj willaykunasta,
chantapis ley de desarrollo soaila nisqata. 2007 watapi sayachikurka Ley de Presupuesto y Responsabilidad
Hacendaria: Wakichiykuna allin ruwanakupaj.
Chay Ley de Desarrollo Social nisqa kausachin imaynatachus qhawana tiyan chay proceso de evaluación de
la política y programa de desarrollo social nisqata, chantapis kausachin Consejo Nacional de Evaluación de la
Política de Desarrollo Social (CONEVAL) nisqata.
Ley de Presupuesto y Responsabilidad Hacendaria nisqa qun ruwaikunasta qhawanapaj chay Secretaria de
Hacienda y Credito Público (Sistema de Evaluación del Desempeño, SED) Secretaría de la Función Pública
nisqatawan.
Consejo Nacional de Evaluación de la Política de Desarrollo Social (CONEVAL) nisqa, kasan uj institución sapan
purinanpaj yachaikunanpi ruwaikunanpitaj. Chaypi kanku 6 yachay runas jatun yachay wasismanta, watuikuna
wasiswantawan, Secretario Ejecutivotawan. Paikuna qhawanaku tiyan imainatachus kasan pobreza tukuy
suyupi, markaspi, aylluspi chantapis qhawananku chay programas de desarrollo social nisqatawan.
CONEVAL maskh´aininpi kasan: I) wakichiyta yachaikunasta sumaj ajllasqata qhawanapaj chay política de
desarrollo nisqata, allinchaspa sapakuti programasta, chantapis yanapaspa kuraj runasta junt´anankupaj tukuy
políticas públicas nisqata, qunankupaj sumajta II) Yanapaspa ch´uwanchanapaj imainatachus qulqi purín willaspa
tukuy runasta imata llojsin acciones de política social nisqamanta.
Lineamientos Generales qhawanapaj programasta allinchanku evaluación de los programas federales nisqata
chantapis ruwan matrices de indicadores, imainata qhawana tiyan maikama chayanatawan. Chay qhawaikuna
allin rinanpaj kapuntaj uj thasqiy qhawanapaj programasta yanapananpaj chay Plan Nacional de Desarrollota uj
thasqitawan qhawanapaj uj ruwaikunas programamasninpata (Diseño, consistencia resultadostawan, qhawaspa
impacto nisqata, imainata purín, imainta wakichiun, maikana chayan ujkunastawan). Chay qhawikunamanta
llujsin allin parlaikunasta, chantataj ajllakun maiqen astawan usqhay ruwana qhawanankupaj.
54 - 55
Imainata ruwakun Padrones de Beneficiarios SEDESOLmanta
(Bolivia yachaj runas muyujtinku chay Consejo Nacional de Evaluación de la Política de Desarrollo Social
(CONEVAL) Méxicomanta)
Killachaw 23 tarpuy killa 2010 watapi
Rijsichin: Karla Breceda, kuraj runa General de Geoestadística y Padrones de Beneficiarios, SEDESOLmanta.
Manaraj kajtin musuq registro de beneficiarios de la Secretaria de Desarrollo Social nisqapi, 2000 watapi
chay programas: Oportunidades Liconsatawan tiyanqarku padrones de beneficiarios allin ruwanqasta. Ujkuna
programaspaqa tiakurqa listado de beneficiariosllata. 2001-2002 wataspaj sayachikurqa Dirección General
de Padrones nisqata ujllapi junt´anapaj iskay padrones nisqata. 2003 watapi munakurqa junt´achayta uj
programastawan chaipaq qhawakurqa uj padronllata ruwaita. 2004-2008 wataspi atikun ruwaita padrón único
nisqata, sapa programapaj paikuna listaswan apachiskankuwan. 2009 – 2010 watapi qhawakurqa ruwaita,
imainata allinchakunman tukuy willaikunasta, chantapis imainata pallarikun willaikunasta.
Unaypi, sapa programa qarka wachiykunaswan qhawanapaj pikunachus yanapana qankuman kaspa sapa uj
qilqasninwan pi runatachus yanapana tiyan chantapis imata qurkanku. Tiakurqa bases de datos nisqa chaipitaj
qan willaikunas yanapasqas runasmanta chantapis uqhu wasisninmanta. Mana taj, chay willaikuna mana
allinllasqachu qarka. Sapa programa qarka qillqanniyuj, chairaikutaj mana atikunmanchu qhuskanchaita uj
progrmaswan. Imainatachus nirkani, 2009-2019 watapi qhuskanchakun wakichiykuna willaikunaspaj padron
nisqa ruwanapaj. Kunantaj uj qillqallawan yachakun pikunachus qanku yanapasqa runas tukuy programaspata,
chaiwantaj atikun qhuskanchaita willaikuna programaspata.
Ruwakun uj plataforma en línea nisqa jap´inanchispa qillqanasta mana pantanapaj jap´ichiy ruwaspa. Kay
ruwaikuna atintaj qhawaita ajllaikunata mana chay qajtin qicharin tapuykunata Yaikuankupaj uj programas
sociales nisqaman mana chay ruwasqantachu.
Kasan México suyupi asqha normas y lineamientos ruwanapaj chay padrones nisqata kasan: Normas Generales
wakichinapaj urkuna willaikunapaj, Normas Generales chay Modelo de Captura de Padrones Yanapasqa runaspaj
chay ayllu programasta, maininta rinan normas junt´akunankupaj, kuyuchiykuna allinkanapaj Padrones de los
Programas Sociales nisqata. Chantapis chay normas pallarinapaj, jap´inapaj, junt´anapaj willaikunasta kapuntaj
ñankuna qhawanapaj chay runaj wasis mana imayuj llujsisqa willaikunamanta pacha.
Tijrarispa imainatachu ruwasqa karka padrones yaikuiku uj juch´uy ruwaikunata ujman astawan allinchasqata
chaiwan astawan sumaj llank´ana kasan sapa thaskiypi programaspi: ch´antay, imainata qhawakunka, imainata
ruwakunka, ruwakuq jallch´ana, qhawaikuna, mink´ay programas, masq´aspa munaykunasta chantapis likraspa.
Chay Cuestionario Único de Información Socioeconómica (CUIS) atikunman mana pantaspa pirunas, runa
wasis, aylluspis, imata astawan munanku, chantapis imataj mana qanchu ruwaikunaspi, imainata yaikunkuman
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
programas sociales, runas mana imayuj masq´aspa, chantapis atin rejsichiyta may programaspi yaikunkuman
sapa runa, ayllu kausainin mujuschaspa, qhawaspa maiman yanapasanku, ch´antaspa musuq programasta
sut´inchaspa maypi qanku yanapanaj runas, ruwaikunastawan.
Ch´antanapaj qillqa tapuyta qhawakurka sapa programa qillqa tapuyninta chaykama ruwakujtin SEDESOLpi
(tukuy qanku 17), wakichiykunasta yukuy programaspata chantapis imainata ajllakurkanku sapa programata.
Kay pachamantaj, ruwakun uj modelo estadístico nisqa sut´inchanapaj runa wasis mana imayuj yachaspa
imainata causakunku mana qhawaspa sichus qullqin tiyan, chantapis sut´inchakun tukuy willaykunas sapa
uj programaspata. Kikillantaj, kay qillqana tapuy yachachin maiq´ataj kanku uj runa wasipi, chay programas
imachus ajllarinku runas watanmanta, atin qhawachiyta runas yanapaskata mususq wataspi.
Turkana muyu La Paz markaman
Qullqi Tukuy kuraq Runaspaq “Renta Dignidad”
(México yachay runas muyujtinku chay programas de desarrollo social La Paz, Boliviapi)
Quyllurchaw 8 tarpuy killa 2010 watapi
Rijsichin: Emanuel Villegas, Yachaj runa Responsable de coordinación con las entidades proveedoras de
información para Renta Dignidad nisqata.
1997 watamanta 2007 watakama karka Bolivia suyupi beneficios nisqa, chay qanku “Bolivida” “Bonosol”,
kuraq runaspaq 65 watayuq pataman. Ayamarq´ay killapi 2007 watapi, jatun kamackiy 3791 wijch´urqa Bonosol
nisqata, sayachispa Qullqi Tukuy Kuraq Runaspaq “Renta Dignidad”, chaytaj qukun jatun pukuy killa 2008
watamanta pacha.
Chay Renta Dignidad nisqa qukun wañunanku kama, manataj heredable canmanchu. Kasan beneficio mana
contributivo nisqa qukun tukuy kuraq runasta 60 watayuq pataman. Kay programa kasan tukuipaj chantapis
wakichin qullqita wañujtinkupaj.
Renta Dignidad nisqa chayachin sapa wata 340 dólares qullqi chay chayta, chaitaj atikunman urkuita killamanta
killa. Beneficiario nisqa wañujtin kapun qullqi allin p´anpakunanpaq chaita qunku pikunachus ratirkanku
wakichiykunasta p´anpanapaj wañusqata. Chay qullqi kasan 255 dólares chay chayta.
Renta Dignidad atikun mañayta 75% (255 usd) y 100% (340 usd) tukuy runas yanapasqasta, yachanapaj
maiq´ata jap´inka qhawana tiyan capusunchu manachu uj renta. Pikunachus qanku rentayuq o pensión del
56 - 57
Sistema de Reparto o del Sistema de Seguridad Social Obligatorio de largo plazo nisqa jap´inku 75% tukuy Renta
Dignidadmanta sapa wata. Uj runakuna llank´ajtinku funcionario público jina mana atinkuchu mañayta chay
Renta Dignidad nisqa, llank´asajtinkuraiku.
2008 watapi chay qullqi qupurqa Administradoras de Fondos de Pensiones Futuro de Bolivia nisqapi. 2009
watamantapacha chay qullqi qupurqa Asociación Accidental La Vitalicia - BISA SAFI nisqapi, chaytaj ajllakurqa
uj proceso de licitación pública nacional nisqapi ruwainin wakichiyta chantapis pago de la Renta Dignidad y
los gastos funerales nisqatawan. Ariwaki killapi 2009 watamanta gobierno kamachiyninpi no. 0071 kausachin
Autoridad de Fiscalización y Control Social de Pensiones, AP, nisqata, chaitaj qhawan, allin purinanpaj chay renta
universal de vejez y los gastos funerales nisqata.
Jatun kamackiy No. 3791 ayamark´ay killapi 2007 watamanta, sayachin Renta Universal de Vejez (Renta Dignidad)
nisqa, régimen de seguridad social no contributivo uqhupi.
Tukuy qullqi llujsin programapaj chay impuesto directo a los hidrocarburos nisqamanta, gobiernos
departamentalespata, municipiospata, fondo indigenapata chantapis Tesoro General de la Nación, dividendos
nisqatawan empresas capitalizadasmanta maychus kasan bolivianospaj waqachiynin. Tukuy qullqi kaqtin chay
empresas impuestostawan apakun uj cuenta del Fondo de Renta Universal de Vejez nisqapi.
AP nisqa kan pichus ruwan, qhawantaq allin purinanpaj Fondo de Renta Universal de Vejez nisqa, chantapis
ruwan tukuy wakichiykunata mañaykunamanta, qhapariytawan chay Renta Dignidad y Gastos Funerales
nisqatawan. AP kasan Institución qhawanpaj allinchanapaj uj runas yaikunanpaj chay base de datos nisqaman,
wllaikuna llujsin chantapis qun Corte Nacional Electoral-Registro Civil, dirección Nacional de Identificación
Personal de la Policía Bolivianamanta uj instituciones willay kaqkuna.
Kunan pacha kasan 4 junu chay chayta qillqaskas.
• 800 waranqayuq runas jap´inkuña Renta Dignidad nisqata uj kutillapis 2008 watamanta pacha.
• Kasan runas pikunamanchus qupun 75% Renta Dignidadmanta.
• Uj runasmata unqusqaraiku yanapakun chayanankukama uj watakamallaman.
• Fuerzas Armadas yanapanku qullqi qunapaj muyuspa 238 puntos nisqapi.
• Base de datos urkhukun padrón electoral 2002 watamanta.
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
Bono Juancito Pinto
(México yachay runas muyujtinku chay programas de desarrollo social La Paz, Boliviapi)
Quyllurchaw 8 tarpuy killa 2010 watapi
Rijsichij: Roberto Valdés, Yachay runa Coordinador de la Unidad Ejecutora del Bono Juancito Pinto nisqamanta.
Juancito Pinto kasan uj programa de transferencia monetaria condicionada nisqa, chaipitaj mana qhawakunchu
imata ruwan runas chaywan. Mana yachakunchu maimam rinku tukuy runas yanapaskasmanta.
2006 watapi sayachin chay kamachiy gobiernomanta quspa uj bono 200 bolivianosmanta tukuy wawaskunapaj
1 kaqmanta 5 kaq kama yachay wasismanta. Chaytaj kanman yanapaikunaswan qullqipipis.
2007 watapi yapakurqa yanapaikunata 6 kaq kama yachay wasimanta chantataj qullqillapi qukurqa. 2008 watapi
astawan yapakurqa chayaspa 8 kaq kama, 2009 watapi kikinllan karqa yanapana runas.
Chay bono urkunapaj, yachay runa rinan tiyan yachay wasiman mana ch´usachakuspa.
Bono nisqa ruwakun yachay runaspaj mana ch´usachakunankupaj.
Kasan programa tukuipaj, mana ajllarinchu.
Imainata ruwakun:
Qallarinapaq qillqakun pikunachus yanapasqa qanku, chay kasan ñaupaj insumo qhawaychanapaj.
Aymuray jawkay kuski killaspi apachikun representaciones departamentales de educación nisqaman (EDUCAS),
pikunachus wakichinku bases de datos nisqa yanapana runasman. Paikuna masq´anku tukuy wilaykunasta,
yachanapaj maik´a colegios qan, imaina colegios qanku (Educación regular,educación alternativa, educación
especialtawan), maik´a wawas kasan sapa colegiopi, chantapis maik´ataj qanku beneficiarios. Educas nisqa
qillqanku ministerio nisqapaj
Chaypaj qukun suyaita tukunankunakama información qunanpaj.
Yachaspataj maik´a wawas qanku, wakichikun pikunachus qullqi qunkanku qhawaspa kinsa criterioswan: maipi
kasan (kasanchu bases fuerzas armadaspata sapa departamentupi), imainata kasanku chantapis maik´a colegios
qanku junt´asqas nucleopi.
Bases de datos kaspa fuerzas armadaspata allin qhawasqata, qallarikun chay sistema de seguimiento y
monitoreo nisqawan, chaytaj kasan paginapi Ministerio de Educaciónmanta yachachispa sapa pagador nisqata
58 - 59
uj contraseñata (Kasan 70 75 kama pagadores), sapa pagadorman jap´chikun askha colegiusta chantapis bases
de datosnin yaikuchiqun chay página nisqaman.
Chay sistema kasan uj modulo de beneficiarios nisqa chantapis qillqan tukuy runasta pikunamanchus qullqi
jap´inku chantapis mana jap´inkunajtawan (Mana qullqi jap´ijkuna). Ñapis willaikuna qunankama ruwasqa
qillqakun uj reporte nisqata, chaytaj qhawachinchej sapa yachay wasispi maik´a juch´uy runasman qullqi
qukurqa, mayk´ataj chantapis porcentaje de pagos realizados nisqa. Chay kasan uj qhaway imainata ruwakusan.
Iskay kaq modulo nisqa kasan programaciónpis. Fuerzas armadas nisqa wakichin programa qullqi qunankupaj,
chaytaj, atikunman uj kutipi qupuita asqha parajtin jina, atikunman, chaitaj atikunman ruwakuyita
Ministeriomanta pacha.
Kinsa kaq modulo kasan watuykuna chaywantaj yachakunman qunkuchu manachu u yachay wasiman, chantapis
pichus qullqi kurqa, chantapis pi qurka qullqita (Fuerzas Armadas jina), pichus ninan tiyan imainata ruwakusan
manachus. Chayraiku kay modulo nisqa rikhun control nisqajina.
Uj modulotawan kasan uj contraseña ajllaspa chantapis ujtaj kasan rendición de cuetas yachanapaj maik´a qullqi
jap´ikurqa.
Kupun pagadores nisqa yachaspa maikama atinkuman yanapaita, chantapis maik´a colegios junt´aska kasanku.
Qillqana yachajkunaman ruwakun uj kutillapi sapa wata.
Kasantaj subsistemas de recopilación de información estadística nisqa chaytaj ruwakun iskay kutipi sapa wata.
Yakichiykuna kunan ruwaqujtin Bono nisqata qhawan maik´a wawasman qupun, chantapis maykama chayan,
chaitaj kasanchu aylluspi markaspichu, pitaj kurqa qullqita (Fuerza aérea, armada, chantapis Ejército nisqa),
maik´a qullqi jap´ikurqa. Chantapis qhawaikuna mana rinchu astawan qaruman, mana yachakunchu maiman
rirqanku chay runas pikunamanchus qullqi qupurka.
Sistema nisqa wakichisqa kay bunupaj kasan jasalla.
Sistema de monitoreo nisqa jap´ikun bases de datos apachisqata wichachispa chanta pagina Web nisqaman.
Chaitaj kasan uj sistema de gestión mantaj jap´ikunchu wawa sutisninpi.
Kay bono qupun uj kutillapi sapa watapi.
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
Programa wasis aylluspaq
(México yachay runas muyujtinku chay programas de desarrollo social La Paz, Boliviapi)
Illapachaw 9 tarpuy killa 2010 watapi
Rijsichij: Joel Gómez, yachaj runa técnico en estadística del Viceministerio de Vivienda
Ministerio de Obras Públicas uqhupi kasan Viceministerio de Vivienda nisqa, chaymantaj jap´ikun Programa de
Vivienda Social (PVS).
Estaduq Kuraq Kamachiyninpi uj kutimanta ruwakun chaipitaj yaikuchikun uj componente nisqa, wasimanta
karka, kunan kasan kausayninta, wasis chantapis wakichiykuna gestión territorial autónoma nisqatawan.
2006 watapi sayachikurqa Programa de Vivienda Social y Solidaria nisqata, chaipitaj yaikuchin warmista uj
kunastawan mana churasqasta, ayllu jinastawan. Kay programa yaikuchin warmista runas jina chantapis atin
yanapaita wasis kausaykunankupaj markaspi ayllustawan.
Maiman chayaita jatun ruwaininpi kay programajta kasan, uraqachiyta pisi wasis mana kananpaj astawan runas
chhika qullqiyuj, mask´aspa allinchanata astawan wasis kananpaj allin kausanapaj.
Sapa ruwainin kasan:
a) Sayachiyta allinta ruwaikunasta jasayanankunapaj uj allin wasiyuj kanankupaj.
b) Ajllarin mana asqha qullqiyuq runasta, mask´aspa iskaychaita tukuipaj ayllupi.
c) Kausachiy llank´aykunasta ruwaspa wasisninkuta.
d) Apayta wasisman munaikunasta llank´ajkunamanta.
e) Mask´aspa allinchaspa runaj wasisninta, sumaj sayachispa ayllunta tukuypaj.
Chay Programa de Vivienda Social nisqa kasan ruwasqa 4 subprogramaswan. Uj kaq qhawan mañakuinta
pikunachus kasanku linea de pobreza urapi aylluspi. Iskay kaqpi qhawan tukuy runasta pobreza moderada
nisqawan, kantu markaspi chantapis qhusqan markaspi. Kinsa kaq qhawan runasta umbral de la pobreza nisqa
kasajtinku kantu markaspi markaspipis. Tukuchaspa, tawa kaq qhawan runas munayninkuta pichus kausanku
markaspi.
Kay Programapi kasanku runas Comité de Administración nisqanpi paykuna ninku imaynata chantapis
maikunaman chayanqa qullqis, chay Comité de Control Social nisqataj, qhawanan tiyan imaynata llank´akusan
tukuy ruwaikunasnin. Chay Comité de Control nisqa tantasqa kasan Ministerio de Justicia, Central Obrera Boliviana
(COB), Cámara de Empresarios Privados nisqatawan, maykunachus qhawanku qullqi allinta wakichikunata.
Uj patapi kasantaj Fondo del Fideicomiso nisqa chaitaj wakichiska kasan Fondo de Desarrollo del Sistema
Financiero y de Apoyo al Sector Productivo (FONDESIF) nisqata chaypitaj kasan uj entidades de intermediación
60 - 61
financiera (cooperativas, banco) nisqa. Chantapis llank´akun gobiernos municipales, ONGs, empresas, entidades
ejecutoras beneficiariostawan, pikunachus tantakunku Comités de Vivienda nisqapi.
Wakichiy qallarikun runas yanapaskaswan. Paiuataj tantakunku ruwaspa, Comité de Vivienda nisqata chaiwantaj
mañanku wasisninta.
Asqha thaskiy qan chay Programa de Vivienda nisqapi. 2004 - 2005 watakama karka Programa de Financiamiento
a la Vivienda (PFV). Chay Programa de Vivienda Social inskaichasqa kasan: 2006 - 2008 watakama qarka PVS-H,
2009 - 2010 watapi kasan PVS-Transición. Suyakusan ruwaita ñaupajpaj uj programa wasismawan nusuq
qhari warmispaj sutiyuq “El Casado Casa Quiere” chantapis ruwaita munakun uj programa allinchanapaj,
jatunchanapaj kunan wasis ruwasqata.
Chantapis jatunchakun juch´uy millkasta wasis ruwakunanpaj. Unaipi karka 36 metros cuadrados nisqa, kunantaj
kasan 50 - 75 metros cuadrados kama, qhawaspa mayqen subprograma kasan. Chantapis qullqi wasi ruwanapaj
mana ujllachu kasan j rij kasan qhawaspa maipichus wasi ruwakusan. Programapi asqhata yaikunku ruwainikupi
gobiernos locales nisqa. Kasanpis, qhawaykuna wasi sayachiypa.
Sapa kuti astawan wasis qusqa wicharin 898 - 2006 watapi, 3548 - 2010 watapi. Tukuy kay wataspi ququn
44.000 wasista. Unaypi llank´akurka markas uqhupilla kunantaj ruwakuntaj aylluspi (Area rural).
Ruwakun kinsa sistemas nisqa. Uj kaq kasan Sistema de Información de Proyectos de Vivienda (SIP); Iskay kaq
kasan uj sistema de correspondencia SIACO nisqa, chaywan atikun qhawaita maininta purinku qillqaykunasta;
chantapis kinsa kaq kasan, Sistema de Gestión del Desempeño nisqa, chaywantaj atikun quyta llank´ayninkuta
pikunachus llank´ajkuna kanku. Chantapis yanapan jap´ichiyta iskay sistemastawan qhawapaj imata manaraj
ruwakusanchu, contratos qhawaspa, vigencia de polizas nisqa, wasi quynkuna, planillas ruwasqata, maiman
rinkutawan. Tukuy chay ruwaykuna chayanan tiyan sapa runa yachajta, sapa fiscalman pay ruwanapaj chay
ruwayta. Chaypaj jap´ikun willaykunasta yachachinapaj runasta.
Munakun ruwaita imaynatachus proyectos de vivienda nisqa kapuasun. SIP nisqawan atikun qillqayta
programaciones nisqata. Chay SIP ruwasqa karka sapa fiscal de obra nisqapaj, sapa ayllupi maipichus kasan
proyectos wasispaj, atikun qillqayta proyectos kuyuinita chay kasan mayk´a wasis qupun, imainata purisan
ruwaikunasta sapa 15 p´unchaypi, killamantapis. Chaywan qhawakun mayk´ajpaq wasis ququnanku tiyan,
chantapis atikunman qhawaita proyecto rijtin imaynata, mayk´api qukunan tiyan nisqa jina.
Willaykuna kaqtin maik´apaj qasarka ruwaininta, atikunman willayta fiscalesman Si se tiene la información de
lo programado, se puede ir notificando a los fiscales llank´ajkunatawan imachus allinta ruwakusan manachus.
Kasan uj llank´ana Windowspi qhawachintaj chay notificación sapa contrato tukukusajtin. Chaytaj atichin
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
fiscalman qillqaikunas kunanmanta, garantías, qillqakuna llank´anapajpis. Chay SIP warqhukun Sistema de
Gestión del Desempeño nisqaman ruwaykunata quspa astawan allin qhawanapaj proyectosta. Kasan allin
yanapai proyectos willaykunaswan.
SIACO nisqa kasan uj sistema de correspondencia nisqa chaywan qhawakun tukuy qillapakunasta. Yaikujtin ima
qillqaypis, purín runas runasmanta pacha SIACO nisqataj yachachiwanchij maipi kasan qillqaskata. Chaywan
qhawakun imainata purisan qillqaykunasta.
Ruwaykujkuna, llank´ajkuna wasis sayachispa, wakichinku ruwaikunasta yachanapaj jayk´aj tukunkanku ruwaita
chantapis mañanku qullqita uj kaq ruwayninmanta. Munan niyta, kasan ñaupachin sapa proyectomanta.
Qillqana kasan llank´aykunaj puriynin chaywantaj mañakun qullqita tukunapaj wasi wayllaita, chaipi kasan
tukuy ruwaikunas purinankupaj uj thasqitawan, chantapis qullqi mañanankupaq tukuspa ruwaininta. Chay
qullqi mañaykuna llank´askunanmanta qillqakun chay sistema de correspondencia chantapis base de datospi
SIP. Ñuqaiku atiyku chaywan qhawaita maipitaj kasan ruwainnku, imarayku ancha qhipakusan, yachanapis ima
mana allin ruwasqa kasanchu allinchanapaj chaywantaj qullqi kunapaj.
Kaywan mask´aiku ruwaita uj pirkawan quwanchispaj imaynata purisanku pikunachus ruwasanku
llank´anaskunata, maikama chayananku tiyan, imata ruwanku, qhawaita maiman chayanku chantapis mata
urkunku. Chaitaj, kapunanku uj mast´ana ministro chantapis viceministropaj allin yachaspa kanakupaj imainata
purisan tukuy ruwaininkuta.
Bono Juana Azurduy
(México yachay runas muyujtinku chay programas de desarrollo social La Paz, Boliviapi)
Ch´askachaw 10 tarpuy killa 2010 watapi
Kay programa kausachikurqa 2009 watapi karqa ruwasqa yanapanapaj 52 municipios nisqaman Banco Mundial
yanapaiynnwan chantapis karqa 38 Banco Interamericano de Desarrollo yanapayninwan, chaipitaj kuraq
runanchij presidente mañan yaykunanta tukuy municipios suyusninchismanta.
Kunanpacha Bono Juana Azurduy nisqa llank´an qhuskan Programa de Desnutrición Cero nisqawan chaitaj kasan
uj kutillapi qallpachanapaj allin kausaininta mamakunaspaj wawaskunatawan.
Estadoq Kuraq Kamachiynin nin kasanchista uj estado plurinacional jatun ruwaykuna intercultural nisqa tukuy
aylluspaj suyusninchismanta.
Programaj ruwainin karka jatunchasqas unquikuna desnutrición y mortalidad materno-infantil nisqamanta
Bolivia suyuninchejpi.
62 - 63
Kay programawan munayku wicharichiyta servicio integral materno-infantilmanta, yachakuspa mana allin
chayasanchu willaykunas runaspaj, chaytaj kasan karu llajtaspi runas kausakunraiku mana atispa chayaita centros
de salud nisqaman. Chayraiku, runas mana rinkuchu chay centros de salud Bolivia suyupi. Kasan barreras geográficas
nisqa, kasan ayllus rinankupaj chinpananku tiyan mayuta, chantapis kan ayllus mana ñanniyuq. Chayraiku qhawaiku
apaita uj tantanaku janpichijkunasmanta chaitaj kasan 600 janpiriswan tukuy suyusninchijpi t´akaskas. Qhawana
tiyan suyunchijpi 1600 thañiy wasis mana janpijkuna kapunchu, uj auxiliar nisqalla kasan. Medico consultor nisqa
ruwanan tiyan llank´ajkuna thañichispa, tukuy wasis runasta, aylluspata chantapis interculturastawan.
Chay talleres de capacitación para los médicos consultores nisqa, qallarikurka chakra yapuy killa 2010 watapi,
ruwakusan organizaciones sociales nisqatawan, chaipitaj astawan llank´aynin kasan warmispata.
Programajta kasan uj jatun qhawai género y generacionalmanta, sayasqataj chayaqipi.
Runas chayanan kasan tukuy warmis unqusqasta chantapis wawas iskay wata uraman tatasninkutawan.
Chay Bono ruwakun uraqachinanpaj desnutrición crónica nisqa aylluspi chantapis markas ancha unqunniyuq.
Yanapana chayan tukuy suyuman chairaiku programa nacional nikun, chantapis llank´akun markaspi, apachispa
willaykunasta markaman jina kaspa marakas ayllustawan.
Kasan ruwaykunas kay bono jap´inankupaj pikunachus yanapaykuna kanku Bonowan.
Jatun ruwainin programajta kasan, yanapaita pisiyanapaj chay desnutrición crónica wawas qharis warmistawan
2 watayuj uraman, ayllusmanta chantapis markas mana allinchasqas.
Sapa ruwainin kasan:
• Yaanapita uraqachinapaj prevalencia de la desnutrición crónica en niños menores de 2 años nisqapi
índices de vulnerabilidadwan 4 - 5 de inseguridad alimentaria nisqata.
• Wicharichiyta servicios integrales mañayta, warmis unqusqasta chantapis wawas iskay watayuj uraman.
Chaypaj llank´akusan qhuskayanpaj Programa Desnutrición Cero nisqawan.
Programaj kapun uj marco lógico nisqata chaiwan qhawakun (maypi tupuykun maik´a insumos, imata ruwaita
munanku, chantapis imata llujsinan tiyan) chantapis qhawana (chayta ruwakun consultoreswan qhawaspa imata
kausachin yachanapaj allinta llank´akusanchu manachu)
Munayku qhuskanchayta ayllusman qhawanankupaj iskayninta binomio madre-niño nisqa chayraiku ruwakun
allin apaita, ruwaikunastapis chaywantaj sayachikun uj gestión estratégica y con control social nisqata tukuy
ayllus runas kausaininkupi.
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
Tarikun uj plataforma tecnológica nisqa Síntesis sutiyuq, chaitaj llank´an chay entidades bancarias (fundaciones,
cooperativas de ahorro y crédito) nisqawan, chayanapaj astawan karu llajtasman. Síntesis nisqapis,
qhawachiwanchiq pirkapi imaynatus pago nisqa karka. Sapa p´unchay yachakun maik´a qullqi kunku, maypi
kunku, pimantaj kunku. Tukuy kay ruwaikuna qhawachiwanchij sumaj pata índices de transparencia nisqa,
chaitaj yachachikun imanatachus kasan pago de corresponsabilidades nisqata.
Kapuasanchis uj yachay runa coordinador de monitoreo y evaluación nisqa qhawanapaj programación nisqata.
Pay makinpi kasan informática phatma chaymanta llujsin qullqi phatma corresponsabilidades tawan.
Marco lógico del programa nisqa chayaininta churan pisichinanpaj desnutrición crónica nisqata 2013 watakama
15% llatapis chay indicadores likrasqata.
Kunanpacha, kapuasunchis uj cobertura nisqa chayaspa 70 - 80% runas kama, maimanchus chayaita munaiku.
Ñaupaj llank´ainiy
(México yachay runas muyujtinku chay programas de desarrollo social La Paz, Boliviapi)
Ch´askachaw 10 tarpuy killa 2010 watamanta
Rijsichij: René Apaza, yachay runa Responsable Nacional de Supervisión y Monitoreo de Proyecto nisqa.
Kay proyecto qallarikusanraq, chantapis qapun kinsa thaskiynin. Uj kaq kasan ruwaita proyecto piloto nisqata,
iskay kaq kasan qhawaita imainatachus purisan chay proyecto piloto chantapis kinsa kaq kasan ruwaikuna
proyectomanta wiñanan thaskiyninpi. Ruwakuspaña uj piloto chaymanta urkuiqu yachaykunasta allinchaspa
modelo de intervención chantapis qhawachiyku uj modelota, chaitaj allin jap´ikunqa qillqatawan uj convenio
interministerial nisqawan. Ñuqanchispaj chay fase de expansión kasan qallariy operación thaskiy, suyasaiku
kay thaskiy qallarikunanta tukuchaspa tarpuy killapi, manataj qallarikusajtin pawkar wara killa 2010 watapi.
Llank´asayku instrumentos ruwaspa allin jap´inanchispaj puriyninta, qhawaspataj imaina risanku.
Kunan wakichikusan qhawaikunasta kay programapaj
Kay programa kasan uj kaq yachay Ministerio del Trabajopaj ruwasqa qullqi apamusqa jawamanta pacha.
Chay qhawjtiyku kasan Ministerio manaraj qapunchu uj sistema integral de información nisqa. Qunan sistema
informático kasan registros administrativos uj proyectosmanta, ruwaykunaskunmanta chantapis mana
jap´isqachu qanku, manataj kasan patrón de comportamiento nisqa, mana allinchasqachu bases de datosninpis.
Munaqun kananta uj allin sistema de información nisqata manalla uj registro informaticotalla. Munaqun
yaikuchiyta willaikunas runaj wasinmanta.
64 - 65
Iskay kaqmanta ruwaikuna proyectomanta kasan Banco Mundialwan allinchayta, jatuchayta chay programa
de habilidades sutinchasqa ñaupaj llank´ayniy sumajchasqa, chay qhawaska kasan waynakunapaj markasmanta
kinray markasmantapis.
Juch´uy kamachiy 54 Estadoq Kuraq Kamachiymanta Bolivia suymanta nin, kasan estaduq ruwaininta sayachiyta
políticas llank´anapaj mana qhasi uqus kananpaj chaywan llojsinan, apaita, ruwakunantaj llank´aykunasta
yachachispataj llank´aininpi, chantapis qullqin kapunan tiyan llank´ainin jina.
Chay proyecto ñaupaj llank´ayniy, astawan wiñasajtin, mask´an allinchaita tukuy wakichiyta programapaj
ruwanakupaj yachayninkuta wayna runas mana llank´ajniyuq, mana qullqiyuj, jatunchanapaj allin llank´ayninta.
Kay programa ruwakunqa 6 markaspi: marka La Paz – el Altotawan, Santa Cruz, Cochabamba, Potosí Tarija
markastawan.
Uj wayna runa yanapaska kananpaj kapunan tiyan(18 – 24 watakama) chantapis tukunan tiyan 8 kaq primaria
nisqapi. Waynakunata mañakunqa qillqayta tapuykunata imainata kausaqun, maipi kausaqun, maik´a
q´anchakunanpaj jap´in, maipi yachachinku fiscal, particular públicotawan, maik´ataj ñañitasnin, imainataj wasin
chaitawan. Qupun ponderaciones nisqa sapa willaikunas nisqanta, chaiwantaj ajllarikunqa pikunachus kanku
beneficiarios nisqata.
Proyectojta kasan 4 thaskiykuna. Uj kaq kasan allinchayta proyecto ruwaininta, iskay kaq kasan qallparinanpaj
capacidad institucional nisqata chantapis parlaykunan jina llank´anankupaj Ministeriomanta qhawananpaj
proyectota. Kimsa kaq subcomponente nisqa mask´an atiykunasta yachanankupaj chantapis uj kaq llank´ainin
waynakunaspaj uj chhiqa qullqiyuj. Tawa kaq subcomponente kasan yanapanapaj Ministrio de Trabajo, Empleo
y Previsión Social ruwanapaj uj estrategia de mediano plazo nisqa waynakuna llank´ananqupaj.
Maymam chayaita munan sistema del proyecto nisqa:
• Yanapaspa llank´ayninta ruwakunanpaj eficienciawan y eficaciatawan, mask´aspa allin jap´iyninta.
• Tupuyta chantapis qallpachayta tukuy ruwaikuna kanapaj programasqa jina.
• Jasayai imainatachus ruwakunan tiyan uskhaita tijraspa obstáculos nisqata.
• Jasayai yachachiykunanta sapa ujmanta, jinapis tukuimanta jap´ispa unai yachaykunasta.
• Jasayai tupuykunata imainatachus allin ruwasan intervenciones del proyecto nisqa.
Maiman chayanan tiyan proyetowan:
• Wakichiykuna ruwaininta proyecto pilotomanta.
• Ch´antataj modelo de intervención llujsisqa evaluación de procesos nisqamanta.
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
• Yanapaspa 4 waranka waynakunas, chaymanta uj 40% qanku warmis.
• Chayasunman niyku 80% tukuchankuman chay thasqiy desarrollo de competencias nisqa chantapis 50%
tukuy waynakunasmanta tukuchaspa yachaiyninta llank´ankuman 4 killasmanta pacha lujsin kama pacha.
• Chay 70% tuquy ruwaikunasmanta kanan sector de transformación productiva nisqaman (sector
manufacturero).
• Qapuspa uj sistema de información gerencial tukuchasqa, allinchasqa, purisaspatawan.
Maiman chayan kasan, waynakuna, qharis warmistawan, 18 - 24 watakama, astawan kausainiyuq kantu markaspi
maypichus programa llank´asan, jamujtinku wasi runasmanta Uj chhiqa qullqiyuq. Kay waynakuna kananku tiyan
asqha pachayuq llank´anankupaq 7 killasta proyecto ruwakusajtin.
Kay programapi qhawan imata munanku llank´aj wasis chantapis qhawakun mayk´a waynas kanku allin
yachasqasta imaynatachus munanku llank´anankupaj empresas nisqa. Waynakuna allin yachaskastawan atinku
mask´aita llank´aininta empresas nisqapi. Chantataj empresas qawananku tiyan mayk´a qullqi kunqanku wayna
ajllasqata. Qhawana tiyan nispa empresa mana munajtin mana llank´anata qunanchu waynasman. Kunan kasan
6 llank´aykuna ajllasqa, maypichus waynakunas qillqakunankupaj.
Proyectoninchej kasan kinsa thaskiyuj. Uj kaq kasan, waynas yachachiyta yachay llank´ana wasispi (3 killasta).
Iskay kaq kasan waynas astawan yachankunapaj llank´anku empresa uqhupi kinsa killata. Kinsa kaq kasan
allinchanata yachayninta.
Llank´ayniyku qallarikun wakichiykunawan competencias laborales nisqawan. Chay wakichiykuna ruwakun
yachay wasispi chantapis centros de educación alternativa nisqawan. Allin puriyninta qhawakunqa yachayninpi.
Qhawaikuna ruwakun yachachispa runasta sapa departamentopi oficiales operativoskama pikunachus
kanku runas unidades departamentalespata oficiales operativosraiku pikunachus kanku responsables
ruwaykunamanta. Tukuy observaciones y sugerencias nisqata ruwakusqata jaywakun uj kutitawan allinchanapaj
coordinadormantapacha. Kay qhawaikuna yanapawanchis uj kutipaj allinllapanapaj mana ruwasqasta, ajllasuntaj
imaynata ruwakusan, chantapis qhawakunqa imaynata purisanku, kinsa thaskiypi patapi nisqa, chantapis
qillqana tukunapaj, chaywantaj atikunka qullqi kuita instituciones yachachijku kama.
Kapusunchij ch´antaykuna kinsa qillqasta watunapaj imata empresas munanku. Kasan uj qillqakuna juntá
kunakunapaj kasan empresa y programa nisqa purinakupaj. Kay qillqanapi empresa ninqa maik´a llank´ana
kasanwaynaspaj. Qillqana kinsa kaq qupun empresario nisqaman yachanapaj programa kasanchu manachus
qillqaka. Kasan uj jina formularios kay kinsa thaskiy qhawanapaj allinta purianpaj programa nisqa.
Sapa wayna munaspa yachaita programamanta atin internetkama qillqakuita, yaikuita programa wasiman
chantapis yaikuita programa plurinacional de empleo nisqaman. Wayna qillqapusqa internetraiku qapun 7
66 - 67
p´unchay rinanpaj programa wasiman allinchanapaj qillqanta, mana chayajtin tijrakun postulacioninta. Wayna
chayajtin programa wasiman qunku qillqanakuta.
Uj ruwaykuna wisllaykunasta programapi kasan qillqana de línea de base nisqa, chantapis acta tantanaku
interinsitucionalmanta, qillqana programajta yaikuninpajta (Chay registro biométrico qhawakusan yaykunanpaj),
qillqana contenidos puriyninta qhawayninkutawan, uj informe purinakupaj sapa killapi, qillqana yaikunasmanta,
contenidos puriskamanta, informe tukuchayninmanta iskay thasqimanta. Tukuchay Informe yanapaskankumanta
chantapis qhawanapaj yaikunkuchu manachu llank´aj uj ruwainintawqan.
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
ASTAWAN RUWASQA QHAWANAPAQ
Kay sitios web qhawaspa tarinkiman astawan yachaykunasta imatachus parlakun kay qillqaipi. Chantapis CD k´askasqapi
kasan astawan ruwaikunas, chaypitaj kasan imatachus qhawachirkanku tantakunaj.
Yachaykuna qukunapaj Sur-Sur Banco Mundialmanta
http://go.worldbank.org/1D0TBWMZE0
http://www.worldbank.org/boliviaplurinacional
Bolivia
http://www.info-bolivia.com/anuncian-lanzamiento-en-potosi-de-plan-vida-antipobreza_noticias-bolivia_a-10732.html
http://idbdocs.iadb.org/wsdocs/getdocument.aspx?docnum=35011326
http://www.ifad.org/gbdocs/eb/98/s/EB-2009-98-R-39-Sup-1.pdf
http://www.uasb.edu.ec/UserFiles/372/File/pdfs/SUBSITIO%20FIDA/ENFOQUES%20Y%20EXPERIENCIAS%20DEL%20
DESARROLLO%20RURAL/Bolivia%20vvir%20bien%20y%20desarrollo.pdf
http://www.bicusa.org/es/Article.aspx?id=11563
Brasil
http://www.geraes.mg.gov.br/
http://www.mg.gov.br/governomg/ecp/comunidade.do;jsessionid=70D37D0AD18BCDD8E101CB3A212D3793?app=governomg
Indonesia
http://www.pnpm-mandiri.org/
http://www.pnpm-mandiri.org/elibrary/files/disk1/2/pnpm--pnpmmandir-71-1-newslett-v.pdf
http://www.adb.org/Documents/RRPs/INO/40247-INO-RRP.pdf
México
http://www.oportunidades.gob.mx/Portal/
http://info.worldbank.org/etools/docs/reducingpoverty/case/119/summary/Mexico-Oportunidades%20Summary.pdf
70 - 71
Bolivia Plurinacional Turkay yachayninkunamanta Sur-Sur
Descargar